Nurmijärven
yhteiskoulu
rehtori Mikko Jordman
rehtori Mikko Jordman
Itsenäisyysjuhlan puhe 5.12.2012
Hyvät
ylioppilaskokelaat ja juhlavieraat,
hyvät kollegat,
Nurmijärven yhteiskoululaiset!
Olemme
kokoontuneet yhdessä juhlimaan Suomen 95.
itsenäisyyspäivää. Itsenäisyys tuo mieleemme ne ajat, jolloin Suomen
itsenäisyyttä on rakennettu, sen eteen on taisteltu ja sitä on puolustettu. Nuo
ajat voivat tuntua kaukaisilta nuoren ihmisen mielessä, silti ne ovat vain
parin sukupolven takana. Historian tapahtumat siis koskettavat siten
henkilökohtaisesti jokaista meistä.
Itsenäisyys,
joka tuntuu meistä itsestään selvältä, on samanlaisen taistelun kohteena
tälläkin hetkellä monessa paikassa maailmassa. Meidän on hyvä muistaa, että
itsenäisyys ei ole sitä, että on tarpeeksi vahva puolustamaan voimakeinoin omaa
riippumattomuuttaan. Itsenäisyys on ennen kaikkea sitä, että on vahva Niin
vahva, että voi antaa myös pienemmälleen oikeuden omaan vapauteen – oli kyse
sitten valtioista tai ihmisistä – vaikkapa koulumme oppilaista ja
opiskelijoista.
Mitä itsenäisyys
siis perimmiltään on? Ajattelen, että itsenäisyys on vapautta. Vapaus taas
syntyy vallasta päättää omista asioistaan. Mihin tuo valta perustuu? Se
perustuu kykyyn kantaa vastuuta omista päätöksistä.
Juhlapäivänä
on hyvä katsoa taaksepäin ja ymmärtää, mihin ketjuun me jokainen liitymme. Suomen
itsenäisyyttä juhlimme siis 95. kertaa. Nurmijärven yhteiskoulu on toiminut
itsenäisenä 83 vuotta ja täällä tehdyn opiskelu- ja opetustyön tuloksena
ylioppilaaksi täällä kirjoitettiin ensimmäisen kerran 76 vuotta sitten. Kaikki
nuo vuosiluvut kuvaavat suurin piirtein yhden ihmisiän mittaista ajanjaksoa –
ei siis kovinkaan pitkää aikaa maailmanhistorian näkökulmasta, mutta yhdelle
ihmiselle se aika on pitkä.
Nyt
ylioppilaaksi valmistuvat ovat osa suomalaista yleissivistysperinnettä.
Kansainvälisestikin meidät suomalaiset tunnetaan tällä hetkellä ehkä parhaiten
siitä, kuinka korkeatasoinen ja ennen kaikkea tasa-arvoinen koulujärjestelmä
meillä on. Uudet ylioppilaamme ovat hieno esimerkki tästä. Suomessa jokaisella
on oman halunsa ja vastuunsa puitteissa mahdollisuus opiskella ylioppilaaksi ja
siitä eteenpäin, niin pitkälle kuin halua ja kykyjä riittää. Tätä asiaa ei
määrittele vanhempien varallisuus tai yhteiskuntaluokka. Pidän tätä todellisena
mahdollisuutena itsenäisyyteen. Tässäkään itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.
Se on toisaalta vaatinut 40 vuoden koulun kehittämisprojektin peruskoulumme
puolesta. juuri tänään Helsingin Sanomissa eräs vaikuttaja totesi, että pitää
Suomea tällä hetkellä sivistyneempänä maana kuin Ruotsia, johon maamme aikanaan
kuului. Tässäkin itsenäisyysprojektimme on siis onnistunut, sivistyksen kautta.
Teiltä ylioppilaskokelailta sama henkilökohtainen projekti on vaatinut
vähintään 12 vuoden opiskelun.
TODISTUSTEN JA YLIOPPILASLAKKIEN JAKO RYHMÄNOHJAAJAT
AVUSTAVAT
Seuraa ylioppilaaksi julistaminen. Pyydän ylioppilaskokelaita nousemaan ylös.
Olette
nyt läpäisseet ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet sekä suorittaneet koko
lukion oppimäärän. Täten olette suorittaneet koko ylioppilastutkinnon. Merkiksi
tästä saatte oikeuden kantaa ylioppilaslakkia. Ylioppilastutkintolautakunnan
antamalla valtuutuksella julistan teidät ylioppilaiksi.
Pankaa
ylioppilaslakki päähänne.
******** APLODEJA ***********
Hyvät ylioppilaat!
Valkolakki päässänne on symboli, joka kytkee teidät vuosituhantiseen
sivistyksen ketjuun. Valkolakki on myös velvoite: se velvoittaa kantajaansa
pyrkimään totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen.
Mitä on sivistys? Se on tietenkin edellä kuvattua yleissivistystä -
tietoja ja taitoja, mutta ennen kaikkea se on asennetta ja ymmärrystä: kykyä ja
halua ottaa huomioon toiset ihmiset ja ympäristö eli lyhyesti sanoen
vastuullisuutta.
Kouluvuodet ovat nyt jääneet taaksenne. Toimikaa itsenäisesti, kunnioittakaa
toisten itsenäisyyttä ja vapautta ja tuntekaa vastuunne suomalaisen sivistysperinteen
kantajina. Oma elämäntienne on vielä nousukiidossaan - toivotan teille onnea
sekä menestystä jatko-opinnoissanne ja koko tulevaisuudessanne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti