Oppimistulokset ja oppivelvollisuus
Ysiluokkalaisten koulumenestyksestä tehty selvitys julkistettiin ja heräsi tietysti keskustelua. Hyvä niin. Mistä on kyse? Mikä johtuu mistä ja mitä siis pitäisi tehdä?
- Yksi näkökulma, ei kyllä vastaa omaani, on tässä:
- “Suomalaisten peruskoululaisten oppimiskyvyt ovat tuoreen tutkimuksen mukaan heikentyneet selvästi kymmenen vuoden aikana. Yhdeksäsluokkalaiset pärjäävät nyt huonommin niin päättelykyvyssä, luetun ymmärtämisessä kuin matemaattisessa ajattelussakin.”
Teknologisoitumisen vaikutus?
Mitattu fakta: Ysiluokkalaisten (mitattu) kouluosaaminen on romahtanut kymmenessä vuodessa.
Toinen fakta: Internetin ja sosiaalisen median käyttö on räjähdysmäisesti lisääntynyt 10 vuodessa.
Tästä on tehty päätelmä, että teknologiakulttuuri on aiheuttanut osaamistason laskun. Voi olla. Minulle sitä ei selviä mitään, mutta herää kaksi kysymystä: 1a) Onko takana joku seikka, joka on aiheuttanut molemmat kehityskulut tai 1b) onko se pelkkä sattuma? 2) Onko kyse siitä, että nuorten osaaminen on muuttunut ja nyt vain mitataan taitoja/tietoja, jotka “sattuvat” olemaan koulussa tärkeiksi määriteltyjä, mutta nuorten elämänpiirissä niille ei enää riitä tarpeeksi aikaa?
Kulttuurinen muutos
Onko niin, että nuoriso haluaa olla vapaamatkustaja eikä halua tehdä töitä? Pitääkö saada “perinteinen koulutyö kunniaan” ja “oppia ponnistelemaan”? Hyvä kysymys, mutta mistä löydetään siihen vastaus? Martti Hellström nosti esille yhdden tärkeän näkökulman: muita länsimaita myöhemmin, nyt myöls suomalaiset nuoret panevat testeissä läskiksi. sehän ei kerro osaamisesta mitään, ei meidän eikä muiden. Ilmapiiristä se kyllä kertoo.
Dystopia
Dystopia tarkoittaa suurinpiirtein painajaistulevaisuutta, jossa kaikki nykyiset uhat muuttuvat todeksi. Faktana voinee pitää, että länsimainen elämäntapa on ekologisesti kestämätön ja se loppuu - keskustelemmeko siitä? Tajusin vasta äskettäin, että juuri tästä - kai? - nykyiset zombi-tvsarjat saavat käyttövoimansa. Ennen meillä oli supersankareita, jotka pelastavat maailman. Nyt meillä on neuvokkaita nuoria, jotka selviytyvät huolimatta pilaantuneesta maailmasta ja aikuisista.
Utopia?
Itse ajattelen, että koulun tehtävä on toisaalta piirtää realistista kuvaa nykytodellisuudesta, mutta samalla kannustaa ja innostaa nuoria toimimaan paremmin, olemaan innostuneita, pärjäämään paremmin kuin aiemmat sukupolvet. sen pitää olla jokaisen sukupolven oikeus! Ainakin itse huomaan aikuisten puheen pohjavireen olevan juuri päinvastainen - tämän hetken ongelmista ei oikein ole aikaa puhua sen enempää kotona kuin koulussa ja tulevaisuutta määrittää eläkepommi. Innostavaa, eikö totta?
Koulu
- Itse koen, että koulu karkaa nuorten elämästä, tai ei pysy elämän mukana. Oli kehityksestä mitä mieltä hyvänsä, koulun olisi nöyrryttävä hankkimaan paikkansa uudelleen. Sitä vaihtoehtoa, että katsomme koulussa sivusta ja toteamme “mitä minä sanoin” ja “tätä minä pelkäsin” en halua nähdä. Koulun pitää toimia niin, että oppiminen on mielekästä ja palkitsevaa. Koulusta lähtevän olisi hyvä olla samaa mieltä siitä, että "terveen ihmisen tulee osallistua yhteiskuntaan ja tehdä töitä". Vaikka voisi juuttua käsitteisiin, tuota voisin pitää hyvänä lähtökohtana.
Harrastukset
Todellinen on sekin huomio, että harrastukset oikeasti vievät aikaa koululta. Nuori tulee koulusta klo 16 ja lähtee harrastukseen 17.30 ja palaa 21.00. Läksyjen tekoon jää vähän aikaa tai ei ollenkaan. Jos läksyt jäävät tekemättä, se vaikuttaa nuoren ajattelumaailmaan ja koulun arvostukseen väistämättä (‘pärjään, vaikken tee läksyjä’, ‘en pärjää’).
Hyvä vai huono asia, en osaa sanoa. Voihan olla että kodin tekemä valinta on oikea. Harrastuksessa opitaan tärkeämpiä asioita kuin koulussa?
Siis?
Yhdestä kulmasta asian ilmaisi Martti Hellström näin: ”Jolleivat oppilaat usko, että koulunkäynnistä (ja hyvistä todistuksista) on elämässä hyötyä, on ihan sama kuinka hypeksi pedagogiikka väännetään.” “Miksi niin suuri osa nuorista uskoo, että pärjää ilman koulua?"
Äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä!
Koulu ei innosta ja osa porukasta ei jatka minnekään
"Oppivelvollisuusiän nostaminen maksaa 10-100 M€". Väärin. Se ei maksa mitään. Ainoastaan maksaja vaihtuisi.
Ihmetyttää tämä epä-älyllisyys. Mitään uutta toiminta ei ole tarkoitus käynnistää. Miten se voisi maksaa? Pitäisi laskea, paljonko ne 4000 maksavat ja myös paljonko siinä saman aikaan säästyy rahaa välittömästi ja pidemmällä tähtäimellä.
Oppivelvollisuusiän nostaminen vain osalle on täysin absurdi ajatus. Kuin rangaistus ilman perustetta, tuomiota ja valitusoikeutta
Tällainen ajatus oli esillä tänään Hesarissa - demarit kannattavat oppivelvollisuusiän nostoa. Muutamat muut hallituspuolueet haluavat kohdentaa noston vain joihinkin, eli niihin, jotka eivät muuten päädy 2. asteelle.
Ajatusleikki: 'merkataan' tukea tarvitsevat. Diili olisi esim. tämä: Jos päättötodistuksen ka on alle 6,5, niin oppivelvollisuutesi jatkuu vuotta pitempään
Luotaisiin siis samalla keppiä ja porkkanaa. Jos et selvitä rajaa, joudut joka tapauksessa toiselle asteelle. Mutta saat sen ilmaiseksi ja saat myös tukitoimia.
Mielenkiintoista on miettiä, mitä tästä voisi seurata nuoren sekä yhteiskunnan näkökulmista:
- Köyhässä kunnassa kaikille annettaisiin armosta 6,5 ettei kunnalle tule ylimääräisiä kustannuksia?
- Se toimisi positiivisena diskriminaationa ja kovemmaksi tukea niille alueelle, joilla nuorilla on vaikeuksia päästä elämän syrjään kiinni?
- Miten se vaikuttaisi yksittäisen koulun ilmapiiriin? Olisi olemassa vesiraja, jota kannattaa tavoitella? Raja, jonka alle jäädessään pääsee maksuttoman 2. asteen piiriin? Ja saisi lisätukea muutenkin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti