Oppilaan oikeus tukeen ja oikeus lomaan herätti keskustelua

Oppimisen ilo, oivaltamisen riemu, innostus ja yhdessä tekeminen ovat minun käyttövoimiani. Silti joskus on tarve paaluttaa pelisääntöjä. Kirjoitin tällaisen viestin peruskoulun oppilaille, työntekijöille ja huoltajille äsken.


Terveydys kaikille!

Selkeytän linjaa oppilaiden anottujen lomien suhteen.

1. Kannatan lähtökohtaisesti perheiden yhteisiä asioita, myös lomia. Arki pitää hoitaa ja samalla kohokohdat tekevät siitä elämisen arvoista. Silti järjestelyt pitää hoitaa niin, että oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin edistyminen ovat etusijalla.
2. Ymmärrän: opettajat kokevat erittäin turhauttavana, jos oppilas on poissa koulusta ja pyytää sen jälkeen apua, koska ei selviydy omasta tai huoltajien mielestä kyllin hyvin. 
3. Oppilaalla on aina oikeus saada tukea oppimiseensa, jos sellainen tarve opettajan tai oppilaan mielestä syntyy. Huoltajakin voi tehdä aloitteen. Tuki voi siis olla yksilöllisiä oppimisjärjestelyjä, tukiopetusta tai muuta oppimisen tukea.

Näiden lopputuloksena:

1. Myönnän edelleen mielelläni oppilaille lomia koulutyön aikana.
2. Varmistan ennen myöntämistä luokanvalvojalta, että oppimisen kannalta loma on oppilaan edun mukainen. Luokanvalvoja siis joko puoltaa tai kertoo, minkä aineen opettajalta pitää pyytää lisätietoa. 
3. Oppilas huolehtii itse / yhdessä huoltajien kanssa, että korvaavat oppimistehtävät on ajoissa kysytty ja ajoissa tehty.
4. Jos luokanvalvoja ei puolla lomaa, selvitän asian aineenopettajien kanssa.
5. LOMA-ANOMUKSESSA pitää siis tästä lähtien olla a) kääntöpuolella kerättynä korvaavat tehtävät ja b) luokanvalvojan puolto ENNEN kuin paperi tulee rehtorille. Tämä edellyttää siis toimimista hyvissä ajoin ja vastuun ottamista oppilaalta itseltään - mitä lomalla tehtävien tekeminen edellyttää sekin.

Loppuun vielä tämä tuen tarpeesta ja oikeudesta tukeen:

Jos oppilaan numerot alkavat olla 6 tai alle, on AINA tarve tukitoimiin, olivat ne sitten oppimiseen tai muuhun liittyviä. Yksikin nelonen on aina aihe tukitoimiin, samoin parikin vitosta samassa jaksossa.
Opettaja ei aina tiedä kaikkia oppilaan olotilaan liittyviä asioita. Väärinymmärryksiä voi syntyä ja asia voi näyttäytyä esim. saamattomuutena tai laiskuutena, vaikka kyse voi olla jostain vakavammasta. Näissä kohdissa tarvitaan aina yhteistä keskustelua oppilaan eduksi.

Jokaisen oppilaan oppimisen tukeminen on tärkein tehtävämme koulussa. Osa sitä on huolehtia sitten myös siitä, että esim. lomat tukevat oppimista eivätkä aiheuta sille uhkaa.



Kiitän niitä henkilöitä, jotka nostivat tämän yksinkertaisen ja tärkeän asian esille.

Ystävällisin terveisin rehtori Mikko

OPS2016 sanapilvinä

Koko OPS2016 perusteet 

50 eniten esiintyvää sanaa

25 eniten esiintyvää sanaa 

10 eniten esiintyvää sanaa

ja ne KAKSI TÄRKEINTÄ:

Kaikki muut paitsi toinen on tehty Wordlella. Toinen on tehty Tagxedolla. Molemmilla sanapilveä voi monin tavoin muokata - kuinka monta sanaa otetaan mukaan, mitkä jätetään pois, minkä muotoinen, värinen, fontti jne. Käteviä monenlaiseen, vaikkakin yksipuoliseen, ison tekstitietomassan haarukointiin.  

Työstä, koulusta ja koulutyöstä - taas kerran

Luin muutaman niin hyvän jutun tänään, että päätin tviitata ne yhteen. Eipä tämä  160 merkkiin mahtunutkaan, mutta yritän pitää sen lyhyenä.

Miten työn tekeminen pysyy tehokkaana ja mielekkäänä? 

Kaikille meille lienee tuttua se, että vaatii erittäin paljon panostusta onnistua kohdistamaan omat teot kohti oikeita asioita - ja pysy samaan aikaan tavoitettavana, lämpimänä, vuorovaikutuksessa. 

"Taukojen pitäminen ja musiikin kuuntelu tehostavat työntekoa"  http://www.hs.fi/tyoelama/a1425011526664

Millaisella asenteella työn maailma tuntuu mielekkäältä?

https://www.flickr.com/photos/ransomtech/
(nuo suksenkärjet näyttää muuten ihan
yhdeltä tunnetulta logolta...)

https://www.flickr.com/photos/ransomtech/

Hyvä on etukäteen annettu ja määritelty - niin hyvä maailma kuin oma hyvä elämäkin. Tämä maailma on tällainen ja näin sen kuuluu mennä. Mutta kun ei se menekään? Lukittu asenne (fixed mindset) ei tuota hyvinvointi itselle eikä ympäristölle. Sen sijaan kasvun asenne (growth midset) painottaa tekojen merkitystä - sekä sinä että maailma ovat sellaisia, millaisiksi ne teoillamme teemme. Lue näistä lisää Carol Dweck'iltä tai vaikkapa Lauri Järvilehdolta.

"Mukaudu muutokseen"  http://www.yhteenveto.fi/yhteenveto/artikkelit/2015/1/psykologi-ilona-rauhala_-mukaudu-muutokseen

Miten ja millaisilla ominaisuuksilla nyt rekrytoidaan?

”Paras rekrytointiväline on hieno yrityskulttuuri, joka saa ihmiset kukoistamaan”

http://app.kauppalehti.fi/uutiset/piilaakson-huippurekrytoija-kahdella-ominaisuudella-parjaat/kfYWgmqd

Miten työympäristöä ja -kulttuuria voidaan kehittää työlle ja sen tekijälle paremmaksi?

Siilot, yksin tekeminen vai yhdessä tekemällä, innostavasti ja tehokkaasti. Sinä olet tärkeä muille ja muut sinulle. Ei kuulosta tietotekniikalle, mutta vasta sosiaalisen median aikana yhdessä tekemisen työkulttuuri on noussut kukoistukseensa.  Mahtavaa, että Suomessa on luotu tähän ratkaisu, se mallina tästä: yhteisöllisyyden, tuloksellisuuden, innostavuuden, teknologian ja verkottumisen allianssista. Siksi(kin) tvt koulussa!  

Skillhive (FI): http://youtu.be/gXelZ9yZphs

Millainen koulu  edistää parhaiten tämän päivän ja tulevaisuuden taitojen oppimista; nuorten, koulun aikuisten ja koko yhteisön hyvinvointia? 

https://www.flickr.com/photos/elycefeliz/

Koska maailma muuttuu niin nopeasti, tarvitaan 

• ihmisiä, jotka ajattelevat
• ihmisiä, jotka puhuvat ja keskustelevat
• ihmisiä, jotka tekevät

Tarvitaan varmaan arviointia ja suunnitelmiakin. Pääasia, että tehdään. Ja tehdään kaikki yhdessä. Jos me aikuiset emme toimi yhdessä, miten olisi edes ajateltavissa yhteisöllisyyden kukoistavan nuorten keskellä? 

Jos nämä teemat kiinnostavat, koulutussektorilla tapahtuu paljon! Ei kannata unohtaa työn alla olevia opetussuunnitelmia peruskouluun ja lukioon.

Juuri nyt ajankohtaisia ovat Tulevaisuuden peruskoulu -hanke, jonka loppuraportti julkaistaan maaliskuussa. Siinä olen ilokseni saanut olla itse mukana. Ryhmä edustaa parasta suomalaista osaamista koulutuksen kehittämisen alalta ja se tulee raportissaan antamaan akateemista ja ajateltua pohjaa tuleville kokeiluille ja koulutusratkaisuille.

Toisenlaista kehittämisotetta tarjoaa Sitran Uusi koulutus -foorumi, joka tuottaa välittömiä kehitysimpulsseja koulutuksen kentälle. Juuri tänään päättyy Ideakuulutus, jossa kuka tahansa voi  esittää ideansa koulutuksen kehittämiseen. Ketterän kehittämisen hengessä valitut ideat sitten toteutetaan heti kevään aikana. Tässä oma kouluni NYK on tiukasti mukana.

Sanomatta lienee selvää, että minulle Ideakuulutuksen ketterä kehittämistoiminta on juuri sitä, mitä suomalainen koulu, yhteiskunta ja nuoriso nimenomaan tarvitsevat.