Minua hämmentää tapa, jolla matematiikan oppimisen ongelmista kirjoitetaan nyt, paljon. En muista lukeneeni yhdenkään opettajan sanoneen, että hän päästää läpi harjoittelematta kertotaulua. Tai että ei anneta läksyjä.
Enkö minä vaan tunne oikeita opettajia vai mikä tässä mättää?
Entä jos on niin, että yliharjoitellaan? Treenataan ja drillataan liikaakin ja ainakin liian monia asioita ja liian nopeasti?
Entä jos kyse ei olekaan matematiikasta, vaan siitä että sen enempää opetus kuin oppiminen ei löydä painoalueita, fokusta, laatutekijöitä?
Painetaan vaan. Opitaan mutta unohdetaan?
Jos liika onkin liikaa? Että kyse ei olekaan matematiikasta, vaan oppimisesta, merkityksestä, ihmisestä? Elämästä, oppimisesta ja lepäämisestä?
Little less, little better.
Tämä ei ole vastaus, koska meiltä puuttuu oikea kysymys.