Mietin tässä parasta aikaa, mitkä ovat opettajan kannalta hyödyllisimmät some-palvelut ja mitkä helpoimmin lähestyttäviä, jos on käyttöä vasta aloittamassa tai vain kokeilemassa. Asia on itselle mielenkiintoinen aina, mutta juuri nyt kahdesta eri syystä. Ensimmäiseksi: olen menossa puhumaan aiheesta ensi viikonloppuna opettajien koulutuspäivään. Toiseksi: omassa koulussa on juuri saatu sekä avoin wlan että lukion aloittajille läppärit. Tämä toinen syy ei aiheuta mitään pakkoa, mutta antaa mahdollisuuksia.Opettaja voi käyttää sosiaalista mediaa ainakin
- ajatusten jakamiseen/saamiseen muiden kanssa - vuorovaikutukseen
- porukkaan kuulumisen tarpeeseen - löydän samoin ajattelevia, jos niitä ei ihan vieressä satu olemaan
- oppimiseen/opiskelemiseen
- yhteistyöhön
- opettamisen välineenä
- opiskelijoiden oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen
Vastaa - jos haluat - alla, miten yksittäinen opettaja voi hyödyntää sosiaalista mediaa?
Voit kirjoittaa 20 merkillä oman vaihtoehdon tai klikata jo kirjattua. Mitä enemmän klikkauksia, sen isompana ko. juttu näkyy.
Mihin opena voin hyödyntää sosiaalista mediaa... at AnswerGarden.ch.
Jos sosiaalinen media alkaa kiinnostaa vaikkapa yllä pohdittujen asioiden vuoksi, seuraava näkökulma voisi olla käyttöönottokynnys. Pelkkä merkityksellisyys ei riitä - palvelun käyttöönoton helppous suhteessa olettamaani saavutettuun hyötyuyn on jatkuvassa puntaroinnissa, kun uutta palvelua kokeilee. Siis:
Kysymys: Mitkä ovat helpoimpia palveluja ottaa käyttöön opettajana?
Mitkä ovat opelle helpoimmat some-palvelut... at AnswerGarden.ch.
Eikä se tietysti siihen jää...
Pitääkö olla yhteinen alusta koko koulun käyttöön vai saako/pitääkö jokaisen valita omansa?Tuo on aika keskeinen kysymys. Yhteinen alusta ei välttämättä hirveästi motivoi. Se voi olla
- ns. "moodle", joka on ollut jo pitempään käytössä. Siis verkko-oppimisympäristö, joka on perinteinen, rakenteinen, ehkä graafisesti ankeahko, käyttökynnys korkeahko, oppilaille vanhahtava...?
- Toinen ääripää on "jokainen ope valitsee itse ja joka päivä, mitä käyttää" -lähtökohta. Hyvää tässä on se, etä some-aktiiviset opettajat pääsevät koko ajan käyttämään sitä ratkaisua, joka kulloinkin tuntuu palvelevan parhaiten. Huono puoli taas on se, että hitaammille lähtijöille kynnys kasvaa, kun vaihtoehtoisia tapoja toimia tulee joka päivä lisää ja "valmista" ratkaisua ei koskaan päätetä.
Lisäongelmia saadaan lupien kyselystä huoltajilta, yksityisyyden suojasta ja käyttäjähallinnasta. Jossain vaiheessa opiskelijatkin kyllästyvät monien palvelujen kirjoon. - Jonkun tahon valitsema "riittävän hyvä ja riittävän yhtenäinen palvelu", joka voisi olla vaikkapa Google Apps For Education, Microsoft 365 tai joku moderni Facebook-sukupolvelle suunnattu oppimisalusta.
Tässä sitä riittääkin miettimistä. Tulkaa mukaan miettimään kertomalla ajatuksenne noissa ruuduissa, jos kiinnostutte.
Ja siirrän vielä lukioläppäri-ideointiruudun tänne tuolta toisesta blogista, koska eipä sinne ehkä oikein kuulukaan:
Ja siirrän vielä lukioläppäri-ideointiruudun tänne tuolta toisesta blogista, koska eipä sinne ehkä oikein kuulukaan:
Mitä ajattelet lukioläppäreistä?... at AnswerGarden.ch.
Hyvä avaus Mikko!
VastaaPoistaYhtenä ajatuksena, joka minulla on tässä 10 vuoden aikan pyörinyt mielessä, on yksi yhtenäinen alusta Suomalaisille opiskelijoille, opettajille, kustantajille, oppilashallinto-ohjelmille.
Nyt kun katsoo tätä "Some rypemistä", niin sitä enemmän alkaa kaivata selkeää opetusteknologista ratkaisua.
Hyvä esimerkki on Wilma. Taitaa olla 90 % levikki Suomessa. Miksi ei voisi olla oppimisalustalla sama ilmiö?
Omat tuumailuni: http://aarnehagman.blogspot.fi/2012/09/akeopen-nettituumailua-ja-tuunailua.html?m=1
VastaaPoistaLoistava idea, Mikko!
VastaaPoistaNäen yhteisen oppimisalustan puuttumisen yhtenä suurena ongelmana ja vuorovaikutuksen hankaloittajana koulumaailmassa ja miksei laajemminkin. Verkosta löytyy monia hyviä aloituksia ja ideoita, mutta ne hukkuvat sinne, koska niiden löytäminen on todella hankalaa. Näin on myös avoimien oppiresurssien (OER) kanssa.
Näen tulevaisuuden koulun yhteistyöympäristönä, jota eivät rajoita fyysiset välimatkat. Kuitenkin tällä hetkellä yhteistyö jo pelkästään Suomen sisällä on hankalaa, sillä käytössä on erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka ovat suljettuja. Yhteinen alusta voi kuitenkin toimia välivaiheena siirryttäessä kohti avoimempia ympäristöjä. Näitä alustoja käytettäessä olisi kuitenkin hyvä pitää tämä koko ajan mielessä niin, että materiaalit on tehty helposti siirrettäviksi ympäristöstä toiseen.
Tero, tuo viimeinen helppo siirrettävyys on tietysti aivan älyttömän tärkeää. Esim. Moodlen kohdalla on vain niin, että Moodleen materiaalin saaminen on niin vaikeaa, että sitä haluaa sen jälkeen käyttää siellä ainakin 10 vuotta.
PoistaMillään muulla omaa toimintaansa ei jaksa pitää järkevänä, on se sen verran hankalaa :)
Huh.
Kiitos kommenteista.
VastaaPoistaItse koen kaiken kovinkin innostavana ja mahdollisuuksia täynnä. Rehtorina kuitenkin vastuu painaa.
- kuinka paljon saan itse innostua, etten luo painetta opettajille
- kuinka paljon opettajien osaaminen saa erilaistua
- miten samaan aikaan antaa hulmutukkaporukalle tilaa innostua
Ja - mikä on oikeasti merkittävää nousevan polven hyvän elämän rakennuspaloina?
Mukavaa huomata, että olemme jakamassa tätä yhdessä. Toivon kaikille iloa ja intoa, myös niille joita tämä ärsyttää ja tuntuu turhalta hypetykseltä. Niin kauan kuin pyrimme puhtain sydämin parhaaseen mahdolliseen oppimiseen, minusta me olemme samassa veneessä. Koetetaan vain pitää airot tahdissa, ettei turhaan kolhita toisiamme.
Minusta some ja läppärit ja alustat on hyvä mahdollisuus. Mietin vain että katoaako lapsi pesuveden mukana. Some ja verkko ei korvaa aitoa vuorovaikutusta ihmisten välillä. En tiedä itkeä vai nauraa kun luen kokemuksia luokkatilanteesta jossa oppilaat kommunikoivat keskenään verkossa.
PoistaMinun kokemus on että oppilailla ei ole kiinnostusta (eikä aikaa?) pyöriä erilaisissa verkko-oppimisympyröissä. Kirja, lukeminen ja perinteinen opiskelu vie energiaa jo ihan riittävästi.
Ehkä tietokone oppimisen välineenä ei ole vielä hallussa? En tiedä?
Missä ovat tutkimukset jossa osoitetaan sähköisen välineen auttavan opiskelua? Useissa tutkimuksissa todetaan että esimerkiksi verkkosivulla vierailtu aika on minuutin luokkaa. Viekö sähköinen materiaali syvällisen lukemisen ja oppimisen taidon? Haluaisin tietää ja ymmärtää lisää ennekuin innostun asiasta.
Jo nyt oppilaille tietokone tuntuu olevan facebookkia ja korkeintaan sähköpostia.
Paavo Ikonen,
Lukion lehtori
Paavo, näitähän tässä mietitään. Kiitos näkökulmastasi.
PoistaOppiminen on ehkä jossain isommassakin muutoksessa? Varmaan lyijykynäkin on aikanaan herättänyt ajatuksia puolesta ja vastaan. Toisaalta on varmasti juttuja, joita on mietitty ja ne ovat kelvottomina unohtuneet historian, vaikka hypeä olisi ollut aikanaan paljonkin.
Touhun pitää olla järkevää!!! Minulle itselleni oppitunnin aikana verkossa tapahtuva vuorovaikutus voi olla sellaista, jos vaikka YHDESSÄ haetaan ja rakennellaan tietoa, kirjoitetaan dokumenttia tai tehdään yhteistä mindmappia. Silti kyse on samasta yhteisöllisestä oppimisprosessista, jonka olisin toteuttavat ilmankin tietoverkkoa - vähän eri tavoin. Minullel se siis tuo joskus lisäarvoa - joskus pelkkää säätöä...
Ja samaan aikaan joku toinen saa ajatella toisin!
Osaamisen erot tuntuvat sen kuin kasvavan, niin opiskelijoiden kuin opettajienkin kohdalla. Toisaalta niin saakin olla, mutta se ei saisi lisätä eriarvoisuutta.
Tutkimuksiahan on kyllä paljon, mutta minä en niitä oikein jaksa etsiä ja lukea. Onneksi Twitter ja Facebookin ryhmät auttavat aika monien lähteiden jäljille. Sen kyllä myönnän, että minun tietovirtani taitavat suoltaa enimmäkseen some-myönteistä aaltoa :) Onneksi ei kuitenkaan pelkästään sitä.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
-Mikko
Hyviä pohdintoja, Mikko, mutta oikean vastuksen voit lukea blogistani ;-) vitsi, vitsi. Olen itsekin tosiaan tätä aihepiiriä pohtinut blogissani ja kaikkein suosituin blogikirjoitukseni kautta aikojen onkin Verkko-oppimisalusta vai avoin verkko http://kouluajakasvatusta.blogspot.fi/2011/10/verkko-oppimisalusta-vai-avoin-verkko.html
VastaaPoistaToinen suosittu ja erittäin paljon keskustelua aikanaan herättänyt on ollut Milloin TVT edistää oppimista? http://kouluajakasvatusta.blogspot.fi/2011/09/milloin-tvt-edistaa-oppimista.html
Nämä ovat "ikuisia teemoja" tässä ajassa. Olen itse taipuvainen alakoulun rehtorina vielä jossain määrin suljettuun ratkaisuun ihan noiden mainitsemiesi vastuukysymysten takia. Tiedän, etten saa paljoa somepisteitä tällä kommentilla, mutta minun ensisijainen tehtäväni ei ole hypettää vaan turvata hyvä oppiminen ja turvallisuus siinä samassa. Oppimisalusta (hyvä sellainen) ei ole silloin mielestäni huono vaihtoehto. Se on kompromissi, johon olen itse taipuvainen oppilaiden iän huomioon ottaen.
Miten Esa kommentoit tätä "yhtenäinen, suljettu oppimisympäristö"-paradigmaa, jos vertaat sitä muuten keskustelussa olleeseen "ketterään kokeilemiseen"? Eikö tässä ole aikamoinen ristiriita, kun kaikkein kiihkeimmin kehittyvällä sektorilla pitääkin toimia konservatiivisemmin?
PoistaVai onko se viisaus juuri siinä? Että sitä mikä on luonnostaan nopeaa (teknologia ja sen käyttö) pitää hidastaa. Ja sitä, mikä on luonnostaan hidasta (en uskalla edes muotoilla sanoiksi), pitää nopeuttaa.
Tuossa voisi oikeasti olla jotain viisautta. Jing ja jang, diipadaa.