 |
 Some rights reserved by erix! |
Olen ehdottoman samaa mieltä, että useampia pitäisi saada työelämään. En vain ymmärrä tätä juttua.
Pieniä palkkoja siis tarvitaan, koska kaikkien työntekijöiden tuottavuus ei riitä korkeampiin palkkoihin. Onko siis yritysjohtajien palkkaus todella suhteessa heidän tuottavuuteensa?
On paljon ihmisiä, jotka haluavat töihin, mutta eivät pääse. Voisiko sen siis ratkaista kansalaispalkalla, jolloin se työpalkka voisi olla pienempi. Vai eivätkö he sen jälkeen haluaisi enää töihin? Jos eivät halua, niin mitä sille voisi tehdä?
 |
| "Scott Beale / Laughing Squid" laughingsquid.com. |
Pääkirjoituksen mukaan hyvin koulutetut nuoret eivät ole ongelma. Eikö ole ongelma, että nuoret näkevät tulevaisuuden niin vähän lupaavana, että sen eteen ei kannata ponnistella. Potentiaalisesta "hyvin koulutetusta" tuleekin tosielämän "huonosti koulutettu", joka joko "syrjäytyy" tai suuntaa energiansa jonnekin muualle kuin palkkatyön maailmaan. Tällainen ajattelu on arkisen totta niin peruskoulun kuin lukion nuorissa.
Miksi eri ihmisiä - pienipalkkaisia, yritysjohtajia, nuoria, ikääntyneitä - kaikkia varten on omat silmälasit ja samat säännöt eivät toimi. Ei ole kovin luotettava tapa tarkastella maailmaa... Kuulostaa vähän keskiajan mielenmaisemalta.
Lueskelin vähän Soininvaaran blogia ja selailin Vartiaisen ja Soininvaaran kirjoittamaa uutta raporttia. Ok, ovat minua viisaampia miehiä. Jäijn kyllä miettimään sitä väitettä, että hyvin toimivilla työmarkkinoilla palkan ja koulutustason välillä on suora riippuvuussuhde. Kyllä se opettajalle sopii, pääsee samaan porukkaan lakimiesten, diplomi-insinöörien ja ekonomien kanssa. Kirjastoinhoitajat suorastaan hurraavat. Mutta yritysten edustajat tuskin laittavat nimeään tuohon paperiin. Jos jo ensimmäisillä riveillä niin blogissa kuin raportissa on tällainen pohjaoletus, joa ei minusta pidä lainkaan paikkaansa, onko koko muukaan juttu sen varmemmin toimivaa. Sinänsä arvostan Soininvaaraa tosi paljon. Samoin Vartiaista, vaikka joudun tietoisesti olemaan ärsyyntymättä hänen tyylistään.
Edit 2.3.2013 klo 15.18
Erkki Kronholm kommentoi ajatuksiani Facebookissa, josta syntyi tätä keskustelu
- Mikko, jäin minäkin sinun sysäämänäsi miettimään tätä. Kertoisitko mikä on se, mitä et ymmärrä? Jos Soininvaaran mukaan ongelma on se, että matalan koulutuksen ryhmissä työllisyysaste on pienempi kuin korkeammin koulutettujen keskuudessa, niin eikö ongelma ole ihan oikein määritelty? Ongelma on se, että matalan koulutuksen ihmisten kannalta (kuten myös yhteiskunnan kannalta) työmarkkinat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi, koska työmarkkinat eivät työllistä heitä riittävästi. Olet oikeassa kun toteat, että näin on ollut aina. Ehkei kuitenkaan niin voimakkaasti kuin nyt. Ja tämä on juuri se ongelma, johon Soininvaara ja Vartiainen kiinnittävät huomiota.Ongelma on mitä ilmeisimmin laajenemassa yhä voimakkaammin myös korkeammin koulutettuihin väestöryhmiin. Tästä syystä, kuten mainitsit, työnantajat puhuvat "osaamisesta" eikä koulutuksesta. He haluavat korostaa, että palkkaavat osaaviksi katsomiaan muiden yhtä hyvin koulutettujen joukosta. Eli edes korkea koulutus itsessään ei enää takaa työllistymistä.
- Mikko Jordman Aivan. Minusta noissa kirjoituksissa väitetään: hyvin toimivilla työmarkkinoilla korkeampi koulutustaso on suoraan yhteydessä työllisyysasteeseen. Voi tosiaan olla noin, mutta eikö se ole 'arvo' tai 'uskomus' tai 'toive'?
Jäin miettimään sitä, minkä ajatusten varaan koko rakennelma on tehty. - Mikko Jordman JOS koulutustaso korreloi työllisyysasteen kanssa, onko se itsestäänselvyys vai jotain muuta. Minusta hyvin toimivilla työmarkkinoilla väestön koulutustaso vastaa työnantajien tarpeita. Ongelmaksi tulee se, että työnantajat ovat yhtiöitä, joiden yhteiskunnallinen ja varsinkin talousopillinen perustettava on tuottaa omistajalle voittoa / pääomalle tuottoa.
Työnantaja ei siis työllistää siellä missä on korkein koulutustaso, vaan siellä missä pääomalle saadaan paras tuotto. Se taas on vaikeasti määriteltävää kvartaalitaloudessa. Syntyy jokin yhtälö jossa
{Työvoiman koulutustaso}~{työmarkkinoiden joustavuus}~{yhteiskunnallinen suopeus yritystoiminnalle} ||| {pääomalle saatava tuotto halutulla aikaperspektiivillä}
Tuossa työvoimalla on pelkkä pelinappulan asema ja nuori voi yhtä hyvin päättää kouluttautua tai syrjäytyä. Tai - valita 'kolmannen tien' - tai ryhtyä rikolliseksi. ?
Mutta olen varmaan ymmärtänyt tämän väärin. Pitää lukea soininvaarat ja vartiaiset paremmin. - Mikko Jordman Ennen tuo mekanismi toimi paremmin. Minä uskoin koulutuksen voimaan ja uskon edelleen, muutenkin kuin työmarkkinoiden toimivuuden kautta.
- Mikko Jordman Blogissa on kyllä ihan tällainen pätkä "Jos työmarkkinat toimisivat markkinamielessä hyvin, jokaisen ryhmän työllisyysaste olisi sama, mutta palkat olisivat sitä korkeammat, mitä parempi on koulutus. Viivat olisivat siis pystysuorat." - See more at:http://www.soininvaara.fi/2013/03/01/miksi-lisaa-matalapalkkatyota/#sthash.3nb4b2By.dpuf
- Mikko Jordman Jatkan vielä edelleen:
Jos malli toimii muualla kuin kouluttamattomien kohdalla, voiko siitä suoraan päätellä, että heikosti koulutetut työllistyvät kun palkkoja vain lasketaan? Minusta ei.
Tuossa ryhmässä lienee aika paljon sitä porukkaa, joka ei työllisty enää millään ja jos työllistetään, niin saavat fudut viikossa. Arvaus.
Jos taas leikataan kaikki tuet niin alas, että on pakko ottaa mikä tahansa duuni vastaan, jotta pysyy hengissä, ollaan kyllä aika kaukana "pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta". - Mikko Jordman Vika on siis syvemmällä. Porukka menettää mielenkiinnon niin koulutukseen kuin työntekoon. Mitä sille voi tehdä, siinäpä kysymys.
Minä näkisin vaihtoehdoksi kansalaispalkan. Silloin voisi tehdä palkkaa vastaan niin paljon kuin huvittaa ja saisi kouluttautumiselleen tuottoa. Työmarkkinat toimisivat. Jokainen voisi myös valita, tekeekö tuollaista työtä vai toisenlaista. Rikolliseksi ei tarvitsisi ryhtyä kuin kutsumuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti