sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Ansion mukaan

Missä kohdassa elämäänsä ihminen muuttuu sellaiseksi, että hänelle saa sanoa, että saat ansiosi mukaan?

Vauvalle
ei voine sanoa, että synnyit ansaitsemaasi perheeseen. Alakoululaiselle ei voine sanoa, että saat kotoa ansaitsemaasi apua - oli kotona sitten alkkis, proffa tai molempia. Saako yläkoululaiselle, jolla on edellä mainitut lähtökohdat elämään ja kouluun, edelleenkin enemmän sattuman kuin ansion tuottama ympäristö?

Entä aikuiselle?

Olisiko niin, että eettisesti ja moraalisesti kehittynyt yhteisö tarjoaa aina jäsenelleen sen tuen, jota tämä tarvitsee päästäkseen juuri tässä hetkessä muiden kanssa samaan veneeseen? Ei ansiosta, vaan halusta auttaa, kunnioituksesta toista kohtaan.
AttributionNoncommercialNo Derivative Works Some rights reserved by liangjinjian

Silloin pärjäävällä on oikeus ja mahdollisuus edetä omien kykyjensä mukaan - ja luottaa siihen, että jos oma ote joskus pettää, toiset auttavat. Ei ansiosta vaan halusta. Epäonnistumisen oikeus on jokaisen oikeus ja paras tuki rohkeudelle, innostukselle ja onnistumiselle.

Koulu on oikein hyvä paikka piirtämään näkyväksi sen, kuinka olemme jumittuneet teollisen ajan ajatteluun ja organisointiin.
Ei olisi mitään estettä sille, että jostain syystä apua tarvitsevalle annetaan kaikki se apu, johon on paukkuja - ja samalla annetaan nopeammalle, pystyvämmälle, pärjäävälle mahdollisuus edetä oman potentiaalinsa rajoissa.

Ja väitän vielä, että noiden välillä ei ole edes ristiriitaa. Ristiriita on vain opettajan/ihmisten päähän luutuneissa malleissa. Valitettavasti tuo ei tietystikään - näin hyvin toimivan koulun maassa - rajoitu pelkkään kouluun. Liika yrittäminen ahdistaa vieruskaveria työpaikallakin.

Laiskuutta ei pidä ihannoida, innostusta pitää. Innostua ja onnistua voi kukin omalta paikaltaan oli lähtötaso mikä hyvänsä. Ja jos yksilökilpailua halutaan, voihan antaa tasoitusta kuten monessa lajissa. Laitetaan toiselle matalammat aidat, jos kilpailu on se ykkösjuttu. Kunhan saadaan onnistumisia. Onnistuminen lisää sitoutumista ja siten tekemistä kohti tavoitetta. Ja siitähän oli kyse.

Sitä ei koskaan tiedä, kuka ylittää korkeimmat aidat seuraavalla kaudella! Kunhan uskotaan ja mahdollistetaan kaikkien onnistuminen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti