Lähtötasotesti on kuningasajatus!
Sellainen pitäisi aina olla. Kun se on tehty, voi opettaa siitä välittämättä niin kuin aina ennenkin - koko ryhmää ja enemmän tai vähemmän huonolla menestyksellä. Jatkaa valitusta siitä, että oppilaat ovat liian erilaisia, koko ajan vähemmän motivoituneita ja haluttomia työskentelemään.
Toinen vaihtoehto on ottaa ne testin tulokset käyttöön, uuden oppimisen lähtökohdaksi - eli lähteä suunnitelmallisesti yksilöllisen oppimisen polulle. Opettajan tehtävänä on tarjota jokaiselle tai pienille ryhmille ohjausta ja opetusta silloin, kun sitä oppimisen edistämiseksi tarvitaan.
Testissä voisi kysyä myös oppijan omista oppimisstrategioista ja -menetelmistä. Suurimmalle osalle tämä on todennäköisesti aivan käsittämätön kysymys. Siinä hyvä lähtökohta taas paremman oppimisen polun rakenteluun.
Ei se sika punnitsemalla liho eikä oppilas kokeiden avulla opi. Sen sijaan oikeiden asioiden mittaaminen antaa sekä oppijalle että opettajalle tietoa siitä, miten oppimisprosessi voidaan saada sujuvammaksi. Lisää onnistumisia. Lisää hallinnan tunnetta ja omistajuutta. Lisää motivaatiota, lisää sinnikkyyttä.
Samalla logiikalla testejä voidaan pitää kurssin aikanakin. Jos et vielä osaa, ei kannata mennä eteenpäin. Ja lopputuloksena oppilaalla ja opettajalla on sekä hyvä että yhteinen käsitys osaamisesta sekä myös numerosta, joka arvosanaksi tulee. Mutta se on jo toinen juttu. Tärkeintä on osaaminen ja pystyvyys läpikäymisen sijasta.
Jatkoa:
Lähtötasotesti, jota ei käytetä omien oppimisstrategioiden ja -menetelmien/tekniikoiden parantamiseen on - en oikein tiedä mitä? Opettajan ennakkoasenteiden vahvistamista? Tasoryhmien tekemistä? Jotain, jolla tuetaan opettamista eikä oppimista?
Tasoryhmät taas ovat hyvä tapa varmistaa osaamiserojen säilyminen ja lisääntyminen, erottamalla erilaiset toisistaan ja vahvistamalla näitä eroja annettuina (eikä tekojen seurauksina ja tekemällä muutettavissa olevina).
Tavoite itselleni on jokaisen paras mahdollinen oppiminen, tekemisen arvostaminen (ei "ominaisuuksien"), minäpystyvyyden vahvistaminen, hyvä elämä itselle ja muille.
