lauantai 25. toukokuuta 2013

Tarjous, josta et voi kieltäytyä: paras mahdollinen koulu!

Mikä on sellainen tarjous, jota oppilas ei osaa odottaa?
Sellaiseen ongelmaan, jota hän pitää ratkaisemattomana ja toivottomana?
Miten se tarjous lyödään pöytään ennen kuin oppilas ehtii alkaa miettiä sopimuksen ehtoja ja alkaa haluta niin paljon, että haluaa ostaa lopulta hintaa kysymättä?

Tällaista jäin miettimään, kun autossa kuuntelin Jari Sarasvuon jaksoa "Yrittäjä" (Pidin Sarasvuosta aikanaan Hyvät, Pahat ja Rumat -ohjelmassa. Sittemmin pidin elitistisenä. Nyt vain pidän, tai arvostan ja kuuntelen - pistää ajattelemaan). Sarasvuo puhuu yrittäjyydestä, mutta jäin ajattelemaan, miten se sopisi kouluun. Minusta se sopii.

Odottamaton tarjous
Hei oppilas, minä tarjoan sinulle tässä ja nyt koulun. Koulun, jossa saat olla rauhassa. Riittää, että olet paikalla ja teet sovitut tehtävät, niin pääset läpi. Jos homma oikeasti kiinnostaa, saat edetä sitä vauhtia, mihin rahkeet riittää ja apua tulee, kun törmäät johonkin rajaan. That's it, ei mitään koiraa haudattuna. Ja pakettiin kuuluu joka jaksossa vapaata ryhmäoppimista sekä aikaa opiskella sitä, mikä sinua itseäsi kiinnostaa.

Ongelma, oppilaan oma ja ikuisesti ratkaisemattomana pitämä
Kuolen tylsyyteen, koska
a) en kuitenkaan pääse kokeesta läpi enkä siis viitsi enää tehdä mitään tai
b) jos tekee homman hyvin, joutuu silmätikuksi ja saa lisätehtäviä, mitään hyötyä ei tule

Hinta (eli ne ehdot)
 Best price only for you. Ei maksa mitään, kunhan  tulet. No, on tässä se koukku, että me ollaan sitten tämän jälkeen samalla puolella. Ok?


Mikä meitä aikuisia sitten ajaa

Mihin me täällä koulussa pyrimme?
  • hyvään oppimiseen
  • siihen, että jokainen pärjää ja onnistuu
  • opitaan olemaan ihmisiksi
Pidetään nuo mielessä. Yritän johtaa tätä lafkaa niin, että ope, kysyn aina miten toimintasi edistää noita periaatteita. Niin syntyy yhteinen tehtävä, jota ollaan yhdessä toteuttamassa ja siten duuni tuntuu tärkeältä ja tekemisen arvoiselta. 

torstai 23. toukokuuta 2013

Olisiko oikea suunta tehdä koulussa googlet?

Niin hyvä keskustelu, että halusin sen jakaa, mutta fb-jako ei jostain syystä onnistunut. Laitanpa sen sitten tänne.


Olisiko oikea suunta tehdä koulussa googlet - jokaiselle 20℅ ajasta omiin projekteihin - uteliaisuus ja rohkeus johtotähtinä ( ja keneltä niitä nyt sitten puuttuu, lapsilta vai aikuisilta)?

Siis ratkaisuna pyörittelemääni ajatusvyyhteen koulussa lusimisesta, suorittamisesta, onnistumisesta, intohimosta, merkityksestä ja velvollisuudesta.


Alkuperäinen innoittaja: Panu Hentilä: "Uteliaisuus, luovuuden muusa" http://ow.ly/1TP7ZKhttp://ow.ly/1WzvWN
2Like ·  · Promote · 
  • Mikko Jordman Niin, oikeastaan kaikkien 100 vuotta vanhojen reformistien, ja eiköhän se ihanne periydy antiikista asti. Eli?
    6 hours ago via mobile · Like · 1
  • Kati Pohjanmaa Pitäiskö kokeilla ens vuonna 10-luokkien kanssa, tunti päivässä?
    5 hours ago via mobile · Edited · Unlike · 2
  • Jouni Kaipainen Hyvä ajatus. Meillä alakoulussa on ns. avoin lava kerran vuodessa. Sillon saa esittää koko koululle omia esityksiä. Vois olla kerran kuussa ja perjantai olis tuo 20 % projektipäivä. Täytyypä laittaa täytäntöön. !
    5 hours ago via mobile · Unlike · 3
  • Vesa-Matti Sarenius Niin siis, että pyörää ei tarvitse varsinaisesti keksiä uudelleen. Sitä pitää vain käyttää 
    5 hours ago via mobile · Unlike · 5
  • Mikko Jordman Perehtykää myös Sugata Mitran SOLEen. Sekin on juttu, jota voisi toteuttaa kaikkien oppilaiden kanssa esim. 1/kk tai vaatimattomammin 1/lukukausi.
    5 hours ago · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius SOLEsta tulee kylmiä väreitä, mutta se on eri sole 
  • Elina Rautapää Helpompaa varmaan peruskoulussa käyttää aikaa "inspiroitumiseen" kuin lukiossa. Miten saataisiin aikaa myös lukioon? Ja onko meillä lukiossa oikeesti niin kauhee kiire? Vai kuvitellaanko me vaan? Toki oppikirjat on täynnä asioita, jotka kaikki pitää "käydä läpi", mut mä haaveilen sellaisesta, että asiat saataisiin jonkin projektin tms. avulla sidottua yhteen, myös yli oppiaineiden... Se vaan vaatii kovasti yhteistyötä eri aineiden opettajien välillä. Pitää jatkaa pohdintaa... Tietenkin lukiossa opetusta suuntaa ne YO-kirjoitukset...
    5 hours ago via mobile · Like · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Nyt hyvä kysymys: Miksi oppikirjojen kaikki asiat pitää käydä läpi?
    5 hours ago · Unlike · 5
  • Elina Rautapää Sitä just Vesa! Miksi? Onko pakko?
    5 hours ago via mobile · Like
  • Vesa-Matti Sarenius Matematiikan didaktikkona, oppikirjatutkijana ja matikan oppimisesta opettavana minulle oppikirjan läpikäyminen kokonaan on aivan käsittämätön käsite.
    5 hours ago · Like · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Mitä sen kuvitellaan takaavan? Opettajalle "henkivakuutuksen"?
    5 hours ago · Like · 3
  • Elina Rautapää Oppikirjat on vaan jonkun yhden pienen ihmisporukan näkemys OPSista. Kaikilla pitäisi olla vapaus päättää (OPSin mukaisesti) mitä tunneilla ottaa esiin ja varsinkin miten. Mut otenkin tuntuu, että opettajat liikaa luottavat aina kirjaan ja se määrää mitä tehdää tunneilla ja miten.
    5 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Mikko Jordman On siinä ekologinen peruste. Miksi tehdä oppikirjoja, joita täytetään ja osa sivuista jätetään täyttämättä. Kritiikki siis enemmän "tehtäväkirjoille". Mutta panee staattisen oppikirjan käsitteen koville dynaamisen tiedonrakentelun maailmassa.
    5 hours ago · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius NIMENOMAAN! Ja lisäksi. Kumpi lienee tärkeämpää: 1. kahlata koko oppikirja läpi, niin että 50% oppilaista oppii asiat vai 2. käydä 2/3 kirjasta läpi niin että kaikki oppivat?
    5 hours ago · Unlike · 5
  • Vesa-Matti Sarenius OPS antaa suuntaviivat, opettajan tehtävänä on varmistaa oppiminen. Opettajan tehtävä ei ole "opettaa kaikkea" vaan varmistaa nimenomaan, että kaikki opetettu opitaan!
    5 hours ago · Unlike · 4
  • Vesa-Matti Sarenius Syksyllä kehitämme yhdellä kurssillani ensimmäisen avoimella lisenssillä toimivan verkko-oppikirjan opiskelijoiden kanssa. Se on tosin alkuopetukseen, mutta kuitenkin.
    4 hours ago · Unlike · 3
  • Vesa-Matti Sarenius Minusta osoittaa pedagogista puusilmää, jos opettaja katsoo tehtäväkseen vain opettaa kaiken, mitä kirjassa lukee. Siis opettaa, ilman peilaamista oppimiseen.
    4 hours ago · Like · 3
  • Elina Rautapää Tällä hetkellä lukioissa tehdään kirjalistoja. Mitä kirjoja oppilaan on ostettava millekin kurssille. Saman koulun opettajien pitäisi käyttää samoja kirjasarjoja. Ahdistaa. Eikö samoja asioita voisi opetella mistä vaan?
    4 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Nina Heikkinen Niin. Mistä lopulta opitaan enemmän ja mitä muistetaan vielä vuosienkin päästä. Onko työelämässä hyötyä siitä, että oppija on toiminut tiimeissä muiden kanssa ja etsinyt sekä rakentanut yhdessä tietoa? Vai siitä, että hän on "käynyt kaikki asiat läpi".
    4 hours ago · Unlike · 4
  • Vesa-Matti Sarenius Nimenomaan!
    4 hours ago · Unlike · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Mutta miski opettajat eivät ajattele näin? Syytän opettajankoulutusta (ja likaan omaa pesääni).
    4 hours ago · Like · 1
  • Nina Heikkinen Toki yo-kirjoituksissa keskitytään varmaan vielä hyvin pitkään yhden opiskeltavan aineen pohtimiseen kerrallaan, mutta silti opiskelutapoja voidaan muuttaa enemmän työelämää vastaaviksi.
    4 hours ago · Unlike · 3
  • Elina Rautapää Onhan se helpompaa katsoa kirjasta suoraan mitä seuraavalla tunnilla "käydään läpi", kuin miettiä, että miten tehtävän asettelisi, jotta opiskelijat itse innostuisivat. Se vaatii uutta ajatusmallia ja opetusmallia. Uudistuminen on usein vaivalloista.
    4 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Ja totta puhuen myös ylioppilaskirjoituksen pitää muuttua. Matikassakin tehtävien pitäisi mitata enemmän soveltamista ja kykyä analyysiin ja luovuuteen kuin laskentoa, jota se nyt etupäässä mittaa. Laskentoa, laskimen käyttöä, taulukkokirjan käyttöä.
    4 hours ago · Unlike · 2
  • Elina Rautapää Matikassa nimenomaan minusta tuntuu, että oppilaat eivät yhdistä sitä "elävään elämään". 
    Ja YO-kirjoituksista: eikös ne nyt ole uudistumassa? Toivottavasti kuitenkin uudistuksessa ei ole pääasiassa pelkkä sähköistäminen vaan sähköistämisen tuomat mahdollisuudet kokonaisvaltaisen oppimiseen ja tiedonrakenteluun ja soveltamiseen. Ajatteluun!
    4 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Niin ja jos tämä yhdistäminen jätetään vain oppijan tehtäväksi, niin puhutaan jälleen äärimmäisen opettajakeskeisestä ajattelusta.
    4 hours ago · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius Opettajan on osoitettava tämä yhteys, tai polku sille, ja oppijan on se autettuna löydettävä.
    4 hours ago · Like · 1
  • Elina Rautapää Ja on varmasti. Eikös siellä ole hyvä porukka miettimässä yo-kirjoitusten uudistumista.
    4 hours ago via mobile · Unlike · 1
  • Vesa-Matti Sarenius On siellä esim. Peter, johon tietenkin luotan tässä asiassa kuin vuoreen 
  • Vesa-Matti Sarenius Tällaisia pedagogisia keskusteluja pitäisi käydä paljon, paljon enemmän ja paljon, paljon isommalla porukalla.
    4 hours ago · Unlike · 3
  • Elina Rautapää Opettajan olisi hyvä tietää, mitä muiden aineiden oppitunneilla tehdään, jotta asioita voisi yhdistää. Koska se oppilas on kuitenkin koko ajan myös muilla tunneilla, ja opettajat ajattelevat usein vaan omaa ainettaan (yo-kokeissakin kysytään yhden aineen asioita yhdessä kokeessa), mutkun maailma ei ole jakautunut oppiaineisiin! Miten edistäisimme ylioppiainerajojen tapahtuvaa oppimista? Yhteistyöllä opettajien kesken! Kenenkään ei tarvitse tietää kaikkea, vaan pitää tietää keneltä kysyä (kollegalta esim.) ja osata etsiä sitä tietoa.
    4 hours ago via mobile · Like · 2
  • Elina Rautapää Niin pitäisi...
    4 hours ago via mobile · Like
  • Vesa-Matti Sarenius Me otimme aineenopettajien (ma-fy-ke-bg) ainadidaktiikan uuteen OPSiin yhdeksi sisällöksi aineidenvälisen yhteistyön. Osa kurssien tunneista ollaan aineryhmissä, osa sekaryhmissä.
    4 hours ago · Unlike · 3
  • Vesa-Matti Sarenius Perusteluna juuri kokonaisvaltainen oppiminen. Lisäksi se, että ao-opiskelijoilla ei ole muuta mallia (juurikaan) kuin ainekohtainen opetus.
    4 hours ago · Like · 1
  • Elina Rautapää Hyvä, että olette ottaneet tuon huomioon opettajankoulutuksessa. Mutta miten sitä edistäisi nyt jo koulussa olevien opettajien kesken, jotka ovat käyneet opettajankoulutuksen aikoja sitten? Miten toimintakulttuuria voisi muuttaa?
    4 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Elina Rautapää Parhaita hetkiä on ollut juuri opiskeluaikana muiden (ei oman oppiaineen, opetan matemaattisia aineita itsekin) tuntien seuraaminen ja niistä mieleen tulevat ideat, miten oppiaineita voisi yhdistää!
    Nyt töissä olen pari kertaa päässyt istumaan työkaverin tunnille ja aina tulee mieleen ideoita, miten yhdistää. Sellaiset työkaverit ovat kullanarvoisia, joiden kanssa voi yhdessä suunitella edes pieniä yhteisiä projekteja.
    4 hours ago via mobile · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius Täydennyskoulutusta ja itseasiassa vain tekemistä! Tekemällä sen kuitenkin parhaiten oppii.
    4 hours ago · Like · 2
  • Vesa-Matti Sarenius OPSeihin kuuluu (vielä) esimerkiksi aihekokonaisuuksia, joita voi erinomaisesti käyttää tällaiseen integraatioon.
    4 hours ago · Like · 2
  • Vesa-Matti Sarenius (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, kappale 5.2.). Näitä ei hirveästi kirjoista löydy ja ne ovat kuitenkin opetettavia asioita.
    4 hours ago · Like · 1
  • Elina Rautapää Näin on! Eikä heti tarvitse suunnitella mitään isoa. Pienestä ideasta ja toteutuksesta kannattaa aloittaa. Toivottavasti ihmiset löytävät sellaisia työkavereita, joiden kanssa voi kehitellä lisää.
    4 hours ago via mobile · Like · 1
  • Elina Rautapää Meillä on lukiossa nyt ensi vuonna tarjottimella science-kurssi, jossa on ajatus yhdistää eri luonnontieteitä yhdeksi kokonaisuudeksi.
    4 hours ago via mobile · Unlike · 3
  • Vesa-Matti Sarenius Juuri näin! Eivät luonnontieteet kuitenkaan ole niin erillisiä, kuin ne koulussa esitetään.
    4 hours ago · Like · 1
  • Elina Rautapää Eri aineiden opettajat suunnittelevat sen yhdessä ja vuoroviikoin pitävä (jostain yhdessä sovitustaaiheesta) oman oppiaineen näkökulmasta tunteja.
    4 hours ago via mobile · Unlike · 2
  • Vesa-Matti Sarenius Tuollaisesta pitäisi tehdä myös tapaustutkimus.
    4 hours ago · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius Pyytäkää ihmeessä joku graduntekijä sinne!
    4 hours ago · Like · 1
  • Elina Rautapää Toki ajattelin kirjoittaa siitä ylös johonkin, mutta ei siinä ketään "oikeata" tutkijaa ole mukana.
    4 hours ago via mobile · Like
  • Elina Rautapää No tuotahan voisi harkita! Siis graduntekijää...
    4 hours ago via mobile · Like · 2
  • Elina Rautapää Tuosta opsista kohta 5.2 huomasin, että onhan meillä myös kurssi aktiivinen kansalaisuus, mutta käsittääkseni sitä pitää yhteiskuntaopin opettaja eikä siinä ole muiden aineiden opettajia ymmärtääkseni mukana.
    4 hours ago via mobile · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius Nuo aihekokonaisuudethan pitää siis opettaa kaikille lukiossa...
    4 hours ago · Like · 1
  • Vesa-Matti Sarenius Ihan samalla tavalla kuin derivointikin 
    4 hours ago · Like · 1
  • Mikko Jordman Tsiisus, mikä keskustelu. Respect.
    3 hours ago · Like · 1
  • Mikko Jordman I've seen the light! 
    http://www.youtube.com/watch?v=yv_E8eBbaOs



    James Brown, Chaka Khan, the Blues Brothers. What's not to love?
    3 hours ago · Edited · Like · 1 · Remove Preview
  • Kati Pohjanmaa Tästä keskustelusta on vain yksi tie ulos - voimaantuminen. Sopii hyvin teemaan kun kirjoittelen kymppiluokan ensi lukuvuoden sisältöjä.
    3 hours ago · Unlike · 4

    24.5.13 klo 16:18
    Hyvä keskustelu jatkui., joten sekin tänne:


    • Noora Malkavaara Mä haluan koittaa.
      23 hours ago · Unlike · 1
    • Nina Heikkinen Olisi hyvä, että tehtäviä/projekteja nousisi myös työelämän autenttisista/aidoista tilanteista. Tällöin lukioon tai peruskouluun tulisi väistämättä laajempia oppiainerajat rikkovia kokonaisuuksia. Tämä sivuaa hieman asiaa: http://opetin.fi/ajankohtaista/3-tiedotteet/989-mistae-kaikkialta-fyysikon-voi-loeytaeae.html
      opetin.fi
      Taloudellisen tiedotustoimiston Luonnontieteiden työelämäyhteydet -opintojaksolla tutustuttiin yrityksiin, osaamistarpeisiin ja työelämätaitoihin.
    • Mikko Jordman Nina Heikkinen, olen täsmälleen samaa mieltä!
      18 hours ago via mobile · Like · 1
    • Maria Kastilan Aika tujua tavaraa näin aamutuimaan luettavaksi:) Itse viime vuoden luokanopena ja yläkoulun uskonnonopena toimineena ja tänä vuonna lukiossa työskennelleenä näen kaikenlaisen integroinnin ja yhteistyön lukiossa todella paljon peruskoulua haastavampana. Tähän vaikuttaa eniten kurssimuotoisuus, luokattomuus ja ylppärit. Opiskelijat tekevät kursseja kuka milloinkin ja joka jakso on uudenlaiset uudet ryhmät koossa. Toisaalta itegrointia voi hankaloittaa, että opettajilla voi lukiossa olla vahvempi AINEENopettaja identiteetti. Oma aine ja sen keskeiset sisällöt nähdään sinä "yleistietona", jota ilman lukiolainen ei pärjää ja etenkin aineen kirjoittaja ei pärjää ja näkökulmien laajemtaminen aineiden rajapinnoille voi tuntua siinä noin 18 oppitunnin kurssikokonaisuudessa juuri sellaiselta "ylimääräiseltä" soveltamiselta, jota olisi kiva, mutta ei koskaan kuitenkaan ole aikaa. 
      Samaa ongelmaa on monusta opetussuunnitelmissa. Esim. Uskonnossa on paljon yhteisiä ja täysin päällekkäisiäkin sisältöjä filosofian, historian ja maantieteen ja terveystiedon kanssa, mutta usein koen suurta kyvyttömyyttä hyödyntää tätä kertaus ja syventämismahdollisuutta, koska opiskelijat tekevät kursseja kuitenkin eri järjestyksessä.
      8 hours ago via mobile · Like
    • Maria Kastilan Mikon alkuperäiseen ajatukseen "googleista": olen monella kurssilla varannut noin neljä oppituntia opiskelijoiden omien projektien tekemiseen. Esim. Kirkkohissa kurssilla opiskelijat ovat saaneet valita itseään kiinnostavan ilmiön nyky-yhteiskunnasta, jossa jollain tavalla uskonto, kirkko, katsomus on mukana. Projektissa on ollut tarkoitus kurssin kuluessa tutustua tämän imiön historialliseen taustaan. Olen yrittänyt antaa aiheen ja toteutuksen suhteen niin paljon vapautta kun vain yhden kurssin perspektiivistä on mahdollista. Haaste tässä on se, että neljä oppituntia on todella paljon kurssin kokonaisuudesta, mutta silti se on varsin vähän, jos opiskelijat heittäytyvät oikeasti syvenmään johonkin teemaan ja varsinkin, jos tällainen vapaampi työskentely ei ole tuttua ja samalla opetellaan intensiivisesti tiedonhakua, lähdekriittisyyttä yms. Ja on minulla aina tuollaisen kurssin jälkeen pieni paniikki siitä, olenko osannut karsia kurssin sisältöjä oikein tehdessäni projektille tilaa, onko se aika satsaus todella kannattanut, olenko osannut ohjata projekteja niin, että opiskelijat ovat niiden tekemisestä oppineet...
      8 hours ago via mobile · Like · 1
    • Nina Heikkinen Kurssien eriaikaisuus vaikuttaa tosiaan lukiossa aineiden integroitiin eri tavalla kuin peruskoulussa. Voi sen toki ajatella myös siten, että jossakin aineessa aloitetaan aihepiirin tutkiminen ja sitä syvennetään myöhemmin. Sehän on hyväkin asia, että aiheisiin palataan uudelleen.
      7 hours ago · Unlike · 1
    • Nina Heikkinen Tuohon Marian jälkimmäiseen kommenttiin sanoisin, että ihan varmasti he oppivat niistä projekteista todella paljon. Siinä tulee tärkeää oppia myös elämää varten. 
      7 hours ago · Unlike · 1
    • Elina Rautapää Meillä tuo eri aikaisuus on ratkaistu siten, että olemme perustaneet yhden kurssin, jossa integroidaan eri aineita. Ja siis yksi ainut opettaja ei sitä opeta vaan viikot jaetaan eri aineenopettajjien kesken. Saa nähdä mitä tulee!
      5 hours ago via mobile · Unlike · 1