Sipilän porukka ehdotti kaksivuotista ammattikoulutusta, varmasti tärkeimpänä perustelunaan säästö. Muita perusteluja voisivat olla kestävyysvajeen kurominen nopeammalla työelämään siirtymisellä ja jopa syrjäytymisen ehkäiseminen, kun opiskelu olisi lyhyempää ja varmasti käytännönläheisempääkin.
Yhteiskuntasopimusta sorvattiin - eikä ole kokonaan vielä unohdettukaan vaikka nyt kaatuikin - mm. työajan pidentämiseksi.
Koulussa opitaan tutkimusten mukaan todella hyvin, mutta ei viihdytä.
Miten tuo kaikki voisi auttaa Suomea? Mikä meillä on ongelmana ja kun siitä on päätetty, miten sen voisi ratkaista?
Ongelma?
- Meillä on paljon vanhempaa porukkaa ja vähemmän nuoria. Siis kohta (liian paljon) enemmän huolettavia kuin huoltajia.
- Meillä ei ole töitä kaikille työikäisille.
- Meillä on nuoria, jotka eivät viihdy koulussa.
- Julkisella puolella on enemmän menoja kuin tuloja.
Ratkaisuja?
- Kun ei saada tehtyä lapsia, otetaan porukkaa muualta. Kyllä lapsentekoonkin voisi samalla kannustaa parantamalla lapsiperheiden etuja.
- Yhteiskuntasopimus tähtää siihen, että lasketaan työn hintaa. Voi olla, että niinkin on tehtävä. Pääpaino pitää silti olla siinä, että täällä on maailman paras työvoima ja maailman paras yhteiskunta työn tekemisen ja teettämisen kannalta. Parannetaan siis koulua entisestään, niin että siellä
- viihdytään tekemällä yhdessä
- luodaan osaamista ja halua oppimiseen
- opitaan toimimaan yhdessä ja luomaan itselle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita - No, tämähän on melkein tuossa edellä ratkaistu. Muutetaan koulua vielä enemmän:
- enemmän valintaa; niin paljon kuin mahdollista kullekin iän ja tilanteen mukaan
- enemmän yhteisöllisyyttä; tehdään yhdessä vaikka tehdäänkin eri asioita ja eri tavalla - niin työssä jo tehdään nytkin.
Nimittäin siinä työssä, jota me Suomeen haluamme. Perinteiset suorittavat työpaikat katoavat ja niiden tilalle syntyy toisenlaisia. Onneksi ne uudet ovat juuri sellaisia, joihin suomalainen korkea osaaminen hyvin sopii. Uskotaan nyt vain siihen, mitä olemme tekemässä! - Julkisella puolella on hankalampi rasti. Jos julkinen tekee asiat huonommin kuin yksityinen, sitten yksityistetään. Julkinen nyt vaan ei sinällään ole huono. Eikä hyvä.
Jos se on paikalleen jämähtänyt instituutio, se voi olla. Siksi tarvitaan autonomisempaa, innostavampaa tapaa toimia. Ei se ole kiinni siitä, onko kyse yksityisestä vai julkisesta.
Kilpailu on hyvä tapa parantaa ihan surkeaa, kyllä. Sellaista meillä ei onneksi ole. Kohtalaisen hyvä paranee paremmin autonomian ja merkityksen kautta.
Eli parannetaan sitä tuottavuutta. Ei juustohöylätä.
Tehdään se suomalaiseen tapaan.
Työ kaipaa parempaa määrittelyä.
Pitääkö työllä elää, jotta se on työtä?Onko työtä se, mikä tuottaa merkityksen kokemusta yksilölle?
Onko työtä se, mikä tuottaa hyötyä yhteisölle?
Nykyinen määritys on tunkkainen.
Itse uskon oppimiseen, tekemiseen, merkitykseen, yhteisöön.
Ja kansalaispalkkaan. Että voi tehdä sitä mikä on kaikille tärkeää, vaikka siitä ei ihan heti eläisikään. Ihan sama onko se ensimmäistä, toista vai kolmatta sektoria.
Jos koulu muuttuisi kolmivuotiseksi, paitsi niille joilla on "potentiaalia tehdä tulosta"?
Kari A. Hintikka esitti tämän idean eilen "Koulun tulevaisuus 2015" Otavan Opiston Osuuskunnan seminaarissa. Mielenkiintoista! Muutama ajatus:- osa syrjäytyisi kuluttajiksi heti kun olisivat oppineet lukemaan?
- teknologinen singulariteetti tekee ehkä kaikista pelkkiä kuluttajia - tai kokonaan turhia?
- entä jos käykin niin, että koulun ulkopuolelle jääneet tai osa heistä oppii ja osaa enemmän kuin ne, jotka ovat jääneet kouluun?
- millaisen koulun me tarvitsemme ja keitä varten?
- klo 12.35 lisäys: ja miten tämä kaikki suhtautuu siihen "poika"-keskusteluun, jota viime päivinä on käyty?
Elämme jossain 3., 4. ja 5. teollisen vallankumouksen välimailla, miettimässä mitä tästä seuraa.
http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/tampereella-valmistaudutaan-neljanteen-teolliseen-vallankumoukseen
http://www.wired.co.uk/news/archive/2015-05/21/factory-of-the-future
http://www.expensereduction.eu/fi/blog/nelj%C3%A4s-teollinen-vallankumous-teollinen-internet#.VWA4DzZU7TY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti