Jokaisella peruskoulussa työskentelevällä lienee omanlaisensa käsitys siitä, mikä on virkaehtosopimuksen mukainen koulutuspäivä eli VESO. Itselle on tullut sellainen käsitys, että harvoin se opettajan oman käsityksen mukaan juuri hänelle sopiva ja kiinnostava. Usein se on työnantajan mielestä organisaatiolle tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta liian harvoin nämä kaksi asiaa kohtaavat, vaikka joskus niinkin tapahtuu. Tämä on kertomus yhdestä sellaisesta kerrasta.
Tausta
Niin kuin moni lukija varmaan jo tietää, olen intohimoisen kiinnostunut oppimaan koko ajan lisää, tekemään asioita mielekkäämmin ja paremmin sekä tarjoamaan mielekkään - merkityksellisen - innostavan - tajunnaräjäyttävän oppimisen ja yhdessä tekemisen kokemuksia kaikille muillekin. Jopa silloin kun eivät sitä halua.Tästä syystä olen kolunnut mahdollisuuksien mukaan myös pelillisen oppimisen ja pelillistämisen maita ja mantuja. Olen nähnyt paljon hienoja juttuja ja tullut ehkä vähän krantuksikin. Ei pitäisi!
Smartfeetiin (nyttemmin seppo.io) olen törmännyt montakin kertaa. Olen ollut utelias, mutta en innostunut niin paljon, että olisin kunnolla perehtynyt asiaan. Jotenkin olen ajatellut, että "karttapohjainen oppimispeli, no joo" tai "miksei siinä ole GPS-paikannusta" ja sitä kyynistä rataa. En siis ole oikein tarttunut tähän mennessä kertaakaan.
Mitä ensin tapahtui
Riku Alkio soitti ja laittoi sähköpostia - että tavataan. En tainnut olla ihan helpolla innostumassa, mutta Riku hoiti asian niin, että tapaaminen saatiin aikaan.Tapaaminen oli ensihetkestä alkaen kiva. Tajusin heti, että tässä on samanlainen intomielinen oppimisen kehittäjä kuin itsekin olen. Päätin siis kuunnella ja kysyä, sikaa säkissä en ostaisi. Ja Riku kertoi!
Kesken Rikun selityksen tajusin tutun tunteen - ideaa pukkaa! Tässähän on väline oikeasti luoda konteksti niin oppimiseen kuin muuhunkin yhteisölliseen työskentelyyn. Samaan aikaan olin nimittäin pohtimassa miten järjestää kunnollinen ja innostava oman koulun ½VESO aiheesta "Toimintakulttuuri". Tässä se olisi - innostava VESO ja mahdollisuus tuoda opettajien pedagogiseen ajatteluun oman kokemuksen kautta käsitys pelillisyydestä.
Kuuntelin siis Rikun esityksen ja sanoin, että joo, tehdään VESO-peli!Mitä sitten tapahtui
Sovittiin, että VESO-jutulla lähdetään liikkeelle ja jos se nappaa, niin sitten tehdään sopimus Smartfeetistä peruskoululle seuraavaksi lukuvuodeksi. Lupasin alkaa suunnitella peliä ja Riku lupasi vastaavasti antaa ohjeita ja palautetta pelistä ja tehtävistä. Hommahan meni sitten niin kuin aina, luistin kiireessä kaikki sovitut aikarajat ja tein pelin valmiiksi samana aamuna kuin VESO-peli sitten klo 15-18 pelattiin. En suosittele, tämä niin kuin kaikki opetus ja vastaavat tapahtumat kannattaa suunnitella hyvissä ajoin :)Opettajille tilaisuus oli tiedotettu normaalina OPS-vesona, mikä ei niin kauheasti innostusta herättänyt. (Harmin varsinainen syy on oikeastaan siinä, että yhtä aikaa koulutuksiin hakeutumista on rajoitettu ja lisäksi VESOt suunnataan kaikki OPS-työhön. Omaehtoinen ja omaan innostukseen pohjaava kouluttautuminen on siis vähissä ja se harmittaa.) Olin kertonut opettajille lisäksi vain sen, että ulkoiluvarusteet pitää olla mukana.
Näillä pohjatiedoilla 40 opettajan porukka kerättiin auditorioon, jossa alkoikin Rikun esitys pelillisestä oppimisesta. Alkutunnelma oli kuin VESOssa ainakin, ei se varsinaisesti innostusta tihkunut. Riku piti hienon ja lyhyen alustuksen pelillisyydestä ja sen pohjalta Smartfeetistä. Joitakin kriittisiäkin puheenvuoroja kuultiin, ja Riku vastasi niihin todella innostavasti ja kysyjiä kuunnellen.
Sen jälkeen olikin minun vuoroni ilmoittaa, että nyt äskeinen pannaan käytäntöön. Tämä VESO pelataan läpi!
Ja sitten tapahtui ihme
Rikun antaminen selkeiden ja tarpeellisten ohjeiden mukaan laitoin pelin käyntiin. Porukka jakaantui nopeasti tiimeihin ja aloitti pelin. Normaalia pientä säätöä oli havaittavissa, mutta se johtui ennen kaikkea kokemattoman pelin johtajan eli minun toiminnastani. Olin toki huolissani siitä, miten homma alkaa imeä mukaansa ja vähän tohkeissani kaikesta. Ja yhtäkkiä vain huomasin, että kaikki pelaa! Huoli vaihtui kiireeksi ohjata tiimejä ja antaa pisteitä suoritetuista tehtävistä. Oli todella kivaa!Loppu olikin kiirettä, innostusta ja oikeastaan yhtä juhlaa. Kaikki eivät olisi millään lähtenet kotiin, vaan jäimme juttelemaan pelistä ja pelillisyydestä joksikin aikaa. No, eivät kaikki varmaan tähän mitenkään hurahtaneet, mutta eihän tässä yhtä totuutta haettukaan.
Ja mitä nyt
Ensimmäinen asia: myös lukion opettajat haluavat mukaan. Peruskoulun opettajille tämä oli VESO-koulutusta, mutta myös lukion opettajat haluavat käyttää tätä. Rikun firma Smartfeet järjesti 24.4. Oppimisen uusi resepti -seminaarin, johon osallistui useampi opettaja NYK:istä. Sen jälkeen oli jo ihan selvää, että koko koulun lisenssi hankitaan seuraavalle lukuvuodelle ja niin on nyt tehty. 29.4. järjestettiin oman koulun Smartfeet-koulutus, johon osallistui n. 15 opettajaa. Aika hyvä osaaminen on siis nyt jo oman talon sisällä, ja se näkyy esim. niin että ensimmäiset pelit on jo pelattu. Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen!Mistä perimmältään on kysymys
Smartfeet eli nykyisin seppo.io on hyvin paketoitu pelillisen oppimisen tuote ja ympäristö. Vielä enemmän se on kokonaisuus, jossa tuotteeseen kuuluu myös hyvä pedagoginen perehdytys ja ymmärrys pelistä ja pelillisyydestä oppimisen tukena. Koska tämä alue ei ole edes peleihin perehtyneelle mitenkään helppo asia tuoda kouluun, osaamisesta ja tuotteesta kannattaa vähän maksaakin. Tuotteet ja ohjelmat kuten Smartfeet, Kahoot ja Dragonbox voivat varmasti tuoda vaihtelua, iloa ja innostusta kaikkeen oppimiseen. Työn teon ja yhteisen tekemisen merkitystä ne vain korostavat, eli ihan samoilla palikoilla mennään kuin oikeassa elämässä on aina mentykin! |
| Tervetuloa pelillisen oppimisen maailmaan. Se kannattaa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti