torstai 26. syyskuuta 2013

Pois tiedosta, kohti viisautta

Informaatiopommitus uhkaa ihmistä. Räjähtävät elämykset, kapenevat kokemukset.

Millainen olisi siis informaatioparatiisi?


Ihminen tarvitsee  ajattelun taitoja.  Informaatio ei sinällään ole uhka, mutta infomania ja dataväsymys ovat - molemmat kertovat datan voittaneen ihmisen.

Tarvitsemme siis tietotaitoja. Tarvitsemme koneita rouskuttamaan raakadatasta jotain käyttökelpoista,informaation visualisointia luotettavia ihmisiä kuratoimaan sisältöjä.

Tietotekniikka on yhteistyön väline. Tarvitsemme yhdessä tapahtuvan ajattelun kulttuurin kehittämistä, mihin koneet ja verkot antavat aivan uusia mahdollisuuksia ja välineitä.

Ihminen toimii ja ajattelee yhdessä, eikä ole elämyspommituksen passiivisena kohteena.



Pois tiedosta kohti viisautta:

Ajattelun taidot kunniaan - se on koulun tehtävä.



lauantai 21. syyskuuta 2013

Kouluttamassa Järvenpäässä 21.9.2013

Tuli pyyntö tulla kouluttamaan opettajia Järvenpäähän. Kyseessä on alueellinen VESO alueen ala-ja yläkoulun opettajille. Pienen keskustelun tuloksen aomakseni aiheekseni muotoutui

Sosiaalinen media koulun näkökulmasta (yläkoulun opettajat)

Samansisältöinen tilaisuus 2,5 vedetään aamu- ja iltapäivällä. Tätä blogausta kirjoittelen noiden tilaisuuksien välissä. Tässä esitykseni/yhteenvetoni aamupäivän tilaisuuden jälkeen:



Aamupäivän AnswerGardenilla tehtyä ajatusten keräilyä


Sosiaalinen media koulussa?... at AnswerGarden.ch.

Ja aamupäivän TodaysMeet-keskustelu





Ja palaute aamun koulutuksesta, koetan parantaa heti juoksuani.

Plussia, miinuksia, toiveita - iltapäivää varten

  • taukoja välillä
  • Hyödyllinen ja mielenkiintoinen aamupäivä. Herätti ajatuksia, miten sitä on tippunut "ajan hengestä".
  • Hyödyllinen tietopaketti ihmiselle, kuka ei somesta juuri mitään tiedä. Vielä lisää käyttövinkkejä. :-)
  • hyviä ideoita, jotta voi kotona tutustua. Nyt olisi tarve kokeilla jotain enemmän. Olisi kiva, jos olisi ollut iltapäivä aikaa jatkaa tätä.
  • ideoista heti tekemään, eli luomaan ryhmä/tila esim Edmodoon
  • Enemmän konkreettisia ideoita MITÄ ja MITEN voi hyödyntää luokassa. IDEOITA!?
  • Sitä käytännön kokeilua. Lisää sellaisia palveluita, missä ei tarvitsisi muuttaa vapaa-aikaansa työntekoon, haluan pitää vapaa-aikani. Olisi voinut suunnnitella jonkun oman tunnin esim. käyttäen tätä palvelua. Vaikka toki ideoita tuli jo muutenkin, mutta ei välttämättä kaikille tullut.
  • Esimerkki malleja
  • Koulutuksen/osaamisen puute nostaa monella opettajalla ihokarvat pystyyn. Innostusta uuden opetteluun olisi, mikäli saisi tarvittavaa koulutusta ohjelmien käytöstä. 
  • Hyvä, että demottiin lyhyesti joitakin työkaluja. Demoja olisi voinut olla enemmänkin. Koko päivän koulutus olisi ollut hyvä: ekalla puoliskolla esittelyä yleisempää, toisella puoliskolla jonkinlainen kokeilu jollakin työkalulla. Yksi tauko olisi paikallaan ;). Yleisfiilis: hyödyllinen infopaketti ja ajatustenherättäjä digituristille. 
  • Jos iltapäivän porukan kanssa jäisi aikaa tehdä esim. tähän socrativeen oma tunnus ja ehtisi miettiä jotain monimutkaisempaa kyselyä, niin se olisi mielestäni hyvä.
  • Mielenkiintoista - heräsi monta ajatusta omaan opetukseen. Kiitos!
  • Olisi voinut esitellä enemmän edmodon ja eliademyn käyttöä. Vaikuttivat mielenkiintoisilta sivuita. Loppupuolisko 'saaranauksesta' mielenkiintoista ja antoi konkreettista tietoa ja pientä intoa kokeilla somen käyttöä omillakin tunneilla.
Täytyy vähentää sitä alun yleistä saarnaa siis ja keskittyä enemmän konkretiaan. Katsotaan, miten iltapäivällä käy! :)

Ja tapahtui lounaan jälkeen:


15:08 No niin.... enhän mä sitten tällä toisella kerralla ehtinyt sitä palautetta kysyä. Sen sijaan edes hitusen enemmän ehdittiin harjoitella, ainakin Socrative-tunnukset ja kyselyjä tehtiin.

Iltapäivän TodaysMeet on tässä.

Laittakaa kakkosryhmän osallistujat palautetta vaikka sinnen Todaysmeet-keskusteluun, niin pomimin sen sieltä :)

perjantai 20. syyskuuta 2013

Älkää yksinkertaistako maailmaa!


Editointia 23.9.2013: Jotenkin jäi tämä asian kaivamaan ja lähetin sitten niin vieraille kuin toimittajallekin sähköpostia. Lopputulos: vaihdettujen viestien tuloksena kuuntelin jutun vielä kahdesti. Muutanpa vähän blogaustani. Tosiasia on, että olen

  • täysin samaa mieltä kolminkertaisin hurraahuudoin ensimmäisestä n. 25 minuutista
  • samaa mieltä vieö' 10 minuuttia sen jälkeen
  • loppuosassa kasvatustieteen tikunnokkaan nostaminen menee minusta ohi maalin, mutta ei vähennä aiheen merkittävyyttä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuuntelin tänään eilen tullutta Yle Puheen ohjelmaa
"Puheet ja teot: Apinat pulpetissa eli tutkijat koulunpenkillä", jossa toimittaja Leena Mattila sekä uusintakoululainen Tommi Hoikkala ja ammattikouluja tutkinut Antti Maunu keskustelivat nykykoulun tilanteesta ja haasteista.


Ohjelma alkaa mahtavan lupaavasti. Lähdetään purkamaan koulun eri merkityksiä, rooleja ja tarpeita.
Toisella kuuntelulla noin 25 minuutin kohdalla alkaa kuulua, loppua kohti kiihtyen, meille niin tyypillinen tapa dualistisesti asettaa asioita toisiaan vastaan. Tässä huomion kohteeksi nousee kasvatustiede, mistä påitäisi ehkä olla tyytyväinenkin. Itse näen ohjelmassa esiin nostettujen teemojen takanaehkä vahvempiakin vaikuttimia. 

Oma näkökulmani  ja kommenttini ansiokkaaseen ohjelmaan  - samalla innolla odottamaani Petri Pajun ja Tommi Hoikkalan kirjaan "Apina pulpetissa", vaikka moni ohjelmassa ollut asia ei varmastikaan noussut kirjan pohjalta.

 Sekä kirja että tämän mainitun ohjelman alkupuoli pitäisi laittaa pakolliseksi niin oppilaille, opettajille, vanhemmille, kasvatustieteilijöille :) kuin päättäjille.

  • Koulu on ainejakoinen
    • Niin on. Kysymys kuuluu, ketä varten. Riittäisikö vähempi ainejakoisuus ja pakollisuus, vastapainona isompoia kokonaisuuksia ja valinnaisuutta/vapautta/vastuuta?
  • Nuorille koulu on ennen kaikkea paikka oman paikan etsimiselle, näyttäytymiselle ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle.
    • Tämä on juuri näin ja jokainen kouluyssa ollut sen tietää. Ratkaistaanko asia tuomalla asiaan perehtyneitä yhteisöpedagogeja, nuorisotyöntekijöitä... lisää lokeroita? Vai muutetaanko koko systeemiä, niin että aineet, asiat, taidot ja teot muodostavat yhden nkokonaisuuden?
  • Koulussa on teoria-aineita ja käytännön aineita
    • Niinhän sitä sanotaan. Eikö melkein kaikki ole kuitenkin ajattelua ja tekoja, rinnakkain ja vuorotellen? Onko kyse vain kirjoita ja ei-kirjoista?
  • Koulussa hankitaan yleissivistystä ja pohjakoulutusta
    • Kyllä! Kun vain osataan määritellä, mitä se tarkoittaa!
  • Ammattiosaaminen hankitaan työpaikoilla
    • Tässä ei kai ole mitään utta eikä ole tulossakaan?
  • Ala- ja yläkoulun raja on kehityspsykologisesti ja kehityssosiologisesti hankalassa paikassa.
    • Tästä ovat varmasti samaa mieltä myös kasvatustieteilijät, vaikka Hoikkalan näkökulma kasvuhypyn/metamorfoosin siirtämisestä kouluinstituution harteille on mielenkiintoinenI
  •  Kasvatustiede määrittää opettajankoulutusta
    • ... hmm, ehkä, eikö pitäisikin?
  • Yhteiskunnallinen päätäntäjärjestelmä tuottaa koululle haasteellisia tehtäviä hoidettaviksi
Kirjoitin muistista nuo muutamat teemat ohjelman perusteella. Minusta ne ovat kaikki tosia. Onko maailma sitten kuitenkaan niin dualistinen, sitä jäin miettimään. Päästäisiinkö pidemmälle katsomalla, mitä kaikkea maailmaan mahtuu. Tätä vähän vielä pureskelen.

[teoria-aineet] vs [käytännön aineet]

Onko nykyään enää olemassa tällaista jakoa? Pidetäänkö sitä väkisin yllä kpoulun rakenteissa ja kaikkien kouluja käyneiden ajattelussa? Kumpaa on vaikkapa robotiikka, metsäkoneen kuljettaminen, lääkkeiden annostelu, lämpötiskin lämpötilan valvonta

 [Oppiaineet] vs [Sosiaalinen kasvaminen]

Tämä dualismi on tuskallisen totta. Miksi siitä pidetään kiinni? Mikä on perustelu sille, että oman paikan löytäminen ja siihen liittyvät sosiaaliset kompetenssit eivät kuulu koululle? Miksi ne ovat oppiaineiden ulkopuolella? Ovatko ne?

[Yleissivistys] vs [Ammattiosaaminen]

Onko olemassa jotain erillistä yleissivistystä? Onko olemassa tietoja, jotka kaikkien pitää osata ja taitoja, jotka kaikkien pitää taitaa? 

[Taidot] vs [Tiedot]

Onko tällainen jako enää ollenkaan järkevä? Kyky kommunikoida eri kielillä ja välineillä - tietokoneohjelmointi - autolla ajaminen - kyky tuottaa asioita ryhmässä - onko kyse kompetensseista, jotka koostuvat yksilön ja ryhmän tiedoista, taidoista ja vuorovaikutuksesta? 

[Kasvatustiede] vs [oikeat tieteet]

Tätä keskustelua en tuossa ohjelmassa ymmärtänyt ollenkaan. termiä "kasvatustieten ylivalta" en ole koskaan ennen kuullut ja jäin sitä ihmettelemään. Jäin ihmettelemään sivistyneiden ja fiksujen ihmisten taaskin dualkistista halua asettaa asiat vastakkain.

[HÄH] vs [HÖH]

Olisiko aika päästää irti länsimaista ajattelua kahlitsevista dualismeista. eivät nuo asiat muodosta mitään joko/tai akselia, eivät akselia ylipäätään ollenkaan. Maailma on moniulotteinen ja tuolaisilla jäykillä ajatuslukoilla saadaan aikaa vain pahaa.

Ihminen ei välttämättä pidä lukemisesta, mutta se ei tarkoita kyvyttömyyttä ja haluttomuutta teoreettiseen, käsitteeliseen ajatteluun. Kyky tehdä taitavia asioita käsillään ei sulje pois halua pohtia takanan olevaia ilmiöitä ja teorioita.

Jos haluamme ratkaista yhteiskuntaa vaivaavan merkitys- ja kokemusongelman, aletaan toimia kohti tavoitetta. Jos ja kun sosiaalisista kompetensseista on puute, rakennetaan ne sisälle koulutoimintaan, eikä se ole irti/vastaan/ulkopuolella oppiaineiden. Jos tarvitaan kädentaitoja, harjoitellaan niitä, mutta  sen ei tarvitse tarkoittaa luopumista ajattelusta. Ne eivät yksikertaisesti ole toisiaan vastaan, ne ovat vain eri asioita. Vaikka liittyvät yhteen!  

P.S. Odotan kirjaa innolla! En ole vielä saanut sitä käsiini. Toinen mainio ohjelma samasta kirjasta oli
"Kalle Haatanen: Ysiluokkalaisten yhteisöllisyys". Sekin kannattaa kuunnella





torstai 19. syyskuuta 2013

Jaettua osaamista, jaettua onnistumista, jaettua johtajuutta

Huomaan pitäneeni jotenkin puolitiedostamattani sellaista linjaa, että kirjoitan tänne jonkinlaisena "free learning geek" -hahmona. En siis ole kirjoittanut omasta leipätyöstäni ja siihen liittyvistä asioista. Kun nyt pohdin syytä, se voisi johtua siitä että yhtäältä olen aiemmin  kohdannut sitä, että rehtorin kirjoittelut ovat olleet saman koulun henkilöiden mielestä kiusallisia. Toisaalta myös oman ajattelun ja arkityön reunaehtojen välillä on ollut niin paljon ristiriitaa, että olen ehkä itsekin halunnut pitää kiinni "tää on mun ajattelua" -paatoksesta
Pakko todeta, että kyllä tämä voi edelleen olla joidenkin saman koulun työntekijöiden mielestä kiusallista, opiskelijoista puhumattakaan. Silti koen sellaista hengen vapautta, että haluan nyt kertoa asioista, jotka olen kokenut merkityksellisinä.

Mitä meille juuri nyt kuuluu, meille kaikille kasvattajille?

Huomaan ajattelevani, että olisiko koulussa joku 20-vuotisperiodi. Peruskoulu tuli 70-luvulla, suuri opetuksen ja opetussuunnitelman uudistus 90-luvulla ja nyt 2010-luvulla koulu kiemurtelee muutoksen edessä. En tiedä, varmaan sattumaa, mutta muutoksen edessä olemme.
Koulumme on maailman paras, mutta maailma muuttuu. Opettaminen oli jotenkin itsestään selvä oppimisen edellytys vanhassa maailmassa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on vaikea tietää mitä ylipäätään pitäisi opettaa, mikä on perustaitoa ja yleissivistystä. Toisaalta voi ainakin kysyä, edellyttääkö oppiminen enää opettamista ollenkaan ja jos edellyttää, niin millaista, missä ja milloin. Ja  kenen kanssa.

Näitä olen Facebookissa, Twitterissä ja täällä blogissani pyöritellyt suuntaan jos toiseen.

Ja niinpä tapahtui Nurmijärven Yhteiskoulussa, Osa I

 Jaoin nämä tunteet ja kokemukset jo Facebookissa, mutta haluan kirjata ne myös tänne.
Uskon nuorisoon, uskon lapsiin. Uskon, että luottamuksen varassa ihme voi tapahtua. Nyt tuntuu sille, että saan olla yhtä ihmettä mukana kokemassa.

Meillä lukion ykköset ovat opiskelleet syksyn alusta alkaen, siis noin 1,5 kk, opiskelutekniikan kurssilla 5h/vko. Puolet viikkotunneista on perinteistä opiskelutekniikkaa ja puolet TVT-taitoja. Itse opetan tätä jälkimmäistä, mutta toinen opettaja Pekka Linna on etevä myös TVT:n alueella ja siten nämä kaksi osa-aluetta ovat lomittuneet sujuvasti kurssin aikana. Kurssilla on ollut selkeä suunnitelma ja aikataulu, muta sitä on joustavasti muutetu, jos se on meistä tuntunut opiskelijoiden edun kannalta tarpeelliselta. TVT-puoli on painottunut Google Apps For Education -palvelun eri puoliin, johon on sitten liitetty vähän muitakin perustaitoja. Ideana on ollut tukea omaa oivaltamista, yhteistyötaitoja ja tvt:n perustaitojen osaamista.

Tällä viikolla annoin mielestäni aika hyvän tehtävän, jota ei totisesti oltu etukäteen suunniteltu.Tehtävänanto oli seuraava
Muodostakaa 3-5 hengen ryhmät
  1. Valitkaa teema, joista valmistatte n. 15min paja-session 
    1. aiheet ja ryhmät kerätään ehtimisjärjestyksessä Googlen dokumenttiin. 
    2. Ainut ehto - ketään ei saa jättää yksin
  2. Pajoihin tulevat 'oppilaiksi' (kanssaoppijoiksi)
    1. Lukion opet
    2. Peruskoulun opet
    3. Lukion kakkoset, lukion kolmoset jos ovat kiinnostuneita.
  3. Vedätte saman pajan 4-5 kertaa peräkkäin koulutusiltapäivässä.
  4. Suunnittelu dokumentoituu kahdella tavalla
    1. Pajojen  vetäjät, aiheet ja vaikeustaso kerätään yhteen jaettuun Google-asiakirjaan.
    2. Jokainen ryhmä tekee pajastaan suunnitteludokumentin, juoka jaetaan opettajille Pekka ja Mikko.
Oli mahtavaa nähdä, miten opiskelijat ryhtyivät hommiin. Juttu lähti niin hyvin käyntiin, että mielessä alkoi heti syntyä jatkoideoita (lue loppuun!).

Alla muutama kommentti asiasta syntyneestä Facebook-keskustelusta
Janne Cederberg Erittäin huikee meininki!
Petri Lounaskorpi Kuulostaa todella hyvältä! Onnittelut!
Miikka Salavuo Hyvä NYK! Loistavaa toimintaa malliksi! Varmasti kirjoitat sitten blogiisi tarkemmat kokemukset!
Hanne Kokkonen Hei onko huomioitu että Google-tilin käyttäjän on oltava täysi-ikäinen?
Paavo Ikonen Mikko johtaa koulua facebookista
Elina Rautapää Jess! Saanko kopioida tuon idean omaan kouluni? Pistän tvt-kurssilaiset vetämään pajoja ykkösille ja opettajille!
Mikko Jordman Googlesta: Olen parhaani mukaan perehtynyt Google Apps For education'in käyttöehtoihin ja minusta niissä ei ole OLLENKAAN ikärajaa. Meillä kyllä kaikki ovat yli tuon 13v.
Oppikas on sopimussuhteessa ylläpitäjään (koulu=minä) ja minä olen sopimussuhteessa Googleen.
Moraalinen ongelma säilyy - kasvatan Googlen asiakkaita. Suurin osa muista kouluista kasvattaa Microsoftin ja Applen asiakkaita, mikä ei ole yhtään pienempi synti.

Ja tapahtui Nurmijärven Yhteiskoulussa, kun rehtorin ideakone hyrähti todella käyntiin,Osa II

Vielä ei ole saatu - kahdessa päivässä - noita edellä suunniteltuja pajoja toteutettua. Sen sijaan asia on viety eilen johtoryhmään ja alustavsti sovittu asian toteuttamisesta. Aikataulu vain puuttuu, ylioppilaskirjoitukset päällä ja koeviikko alkamassa.

Kuten useinkin, asian puhuminen toisille saa ajatukset virtaamaan ja uusia kehiä syntyy, niin kävi nytkin. Rehtorin ideakonettahan ei oikeasti ole, vaan se toimii toisten ilmeillä, ajatuksilla, lauseilla ja reaktioilla. Peruskoulun e-tiimin vetäjä Sanna Metsä oli luonani juttelemassa peruskoulun e-oppimisen jutuista, kun aloimme pohtia tätä ajatusta. Aika luonnollinenkin jatko jo suunnitellulle oli alkaa miettiä, miten tämä saataisiin tuotua peruskoulun puolelle? Muutamalla lausella saimme luonnosteltua seuraavan idean:

  • Peruskoulun oppilaille järjestetään pajat, joissa some- ja e-oppimista harjoitellaan mobiililaitteilla, koska peruskoululaisilla ei kattavasti muuta ole.
    • Toteutetaan tämä samalla kaavalla kuin edelliset pajat
    • Niin että lukion ykköset suunnittelevat, valmistelevat ja kokeilevat, miten kunkin pajan aihe voidaan toteuttaa oppilaiden omilla mobililaitteilla.
Eihän se tietenkään voinut tähän jäädä. Tämän päivän aikana ajatus vielä sai viimeisen vaiheensa, yhdessä mahtavien lukion ykkösten kanssa:

  • Järjestetään Action-ilta (minun keksimä työnimi, kun vanhempainilta on niin kulahtanut sana) vanhemmille
    • lukion ykköset pitävät vastaavat pajat huoltajille ja demoavat, millaista on tämän päivän oppiminen NYKissä.
    • Samalla SpeakersCorner ja ykkösten järjestämä kahvila, jossa puhutaan 
      • some-hurmoksesta,
      • netin uhkista, 
      • jonkun opettajan pouheenvuoro ideoistaan ja ajatuyksistaan 
      • opiskelijan näkökulmapuheenvuoro.
Vaatii motivaatiota ja sitoutumista! Olen iloinen, että yksi opiskelija esitti ääneen kysymyksen, mitä me tästä saamme? Saamme tilaisuuden tehdä yhdessä jotain oikeasti merkittävää, olla yhdessä eturintamassa. Saamme näyttää, mihin meistä on.

Ja tietenkin, meinasin jo unohtaa: lukion ykkösille pizzaa ja PepsiMaxia (arvaus, voi olla Cokistakin)

Eikä se tähän jää, eli Osat III-

Seuraava kysymys esitettiin tänään Facebookissa, KuumaTVT-koordinaattorin Terhin taholta:

Terhi Nissinen Saanko houkutella lainaan ja stagelle noita hurmoshenkisiä puhujaopiskelijoita 7.11.?!
Mikko Jordman Alkavat oppia arvonsa, Terhi. Saat keksiä millä houkuttelet :) 

Vielä pitää muistaa jakaa tämä koko opetytajakunnalle, johtokunnalle ja oppilaskunnalle. Eiköhän se siitä. Katsotaan, mitä tällä viikolla vielä keksitään!

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Rakenneuudistus

Ihmettelen tätä puhetta rakenneuudistuksesta. Säädetään kaikenlaista, mutta ei uudisteta niitä rakenteita. Eihän tässä kummaa järkeä tarvita. Tarvitaan vain yksinkertainen rakenneuudistus. Selvää tietysti on, että rakenneuudistus muuttaa rakenteita! Muutos rakenteissa tuottaa yksilön kannalta muutoksen reaalitilanteeseen. Rakenteen pitää siis olla sellainen, että se tuottaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti hyvää kaikille. Samalla itse ajattelen niin, että sen pitää mahdollistaa jokaiselle innostuminen, kokeileminen, yrittäminen, merkitys, onnistuminen - ei siis tasapäisyyttä, vaan oikeudenmukaisuutta.

Minun lähtökohtani on oma tulkintani John Deweyn ajatuksista, voi olla vääräkin, mutta oma kuitenkin:
Ideaali yhteiskunta on kuvattavissa tällaiseksi: Kun koen jonkun asian olevaan hyvin, ideaali tilanne on se jossa tämä hyvä asiantila on tai tapahtuu koko ajan.

Ideaali yhteiskunta

on minulle sellainen, jossa
  • jokainen kasvaa ja kehittyy kohti edellä kuvatun kaltaista omaa ideaaliaan
  • jokainen antaa muille mahdollisuuden samaan, toisen hyvä ei ole minulta pois
  • jokainen on oman yhteisönsä tärkeä ja merkitykesllinen jäsen, niin omasta kulmastaan kuin muiden kannalta katsottuna
  • jokainen saa samanlaisen, mahdollisimman hyvän terveydenhoidon - niin hyvän kuin yhteiset voimavarat sallivat
  • jokaisella kohtuuhintainen asunto saatavilla, vaikka isomman ja kalliimman saa toki hankkia
  • jokaisella on riittävä perustulo, jonka päälle on motivoivaa ottaa pienipalkkaistakin työtä   

Koulu ja oppiminen

  • Suomessa on maailma korkeatasoisin opettajankoulutus, joten käytetään tuo satsaus hyväksi
  • Koulupäivästä 50% yhteisiä perusopintoja, 50% omaan innostukseen perustuvaa oppimisista
  • Harrastukset integroidaan koulupäivän perään vapaaehtoisina kerhoina
  • Kustannuksia tulee vain kerhoista, säästöä tulee oppimispuolella, kun motivaatiotaso nousee
  • Rakastan peruskoulun ideaalia ja ajatusta. En halua suojella vanhaa rakennetta. 

Terveydenhuolto

  • lopetetaan nykyinen perusterveydenhuollon järjestelmä (erikoissairaanhoitoon en osaa ottaa mitään kantaa, enkä haluakaan. Se näyttää minusta tosi hyvältä nytkin. Kari Hotakaisen raajat kursittiin kokoon lompakkoa kysymättä, äitini pääsi syöpätutkimuksiin ja hoitoon aivan käsittämättömän nopeasti)
  • tilalle malli, jossa
    • jokainen saa valita missä käy
    • palveluntuottaja = lääkäri/-asema tms. saa korvauksen /asiakas, ei /hoitotoimenpide
    • kaikilla samantasoinen terveydenhoito 
  • Ongelmia tulee vain nykyiselle rakenteelle, kaikille riittää kyllä töitä. Voi olla että palkkatason erot lääkäreillä pienenevät. Minusta se on plussa, joku voi olla eri mieltä. 

Asuminen

  • rakennetaan välittömästi kaikille asuntopula-alueille riittävä määrä vuokra-asuntoja yhteiskunnan toimesta
  • tavoitteena ei ole liiketaloudellinen voitto, vaan peruspalvelu 
  • omistussasuntojen hinnat saattavat laskea - hmmm se nappaa minuakin, mutta ei voi mitään

Sosiaaliturva

  • otetaan käyttöön kansalaispalkka, jonka taso vastaa nykyisiä perustukia
  • olisiko se silloin joku 800€/kk
  • homma kustannetaan vaikkapa näin a) palkkatasoa laskemalla matalapalkkatöissä, jolloin niissä jää ihmiselle kuitenkin käteen enemmän kuin nyt b) nostamalla verotusta kaikilla yli 3000€ tienaavilla kansalaispalkan verran ja yli 9000€ tienaavilla reilusti. Ja kun koulupuolen muutos tehdään, ihmiset ovat kiinnostuneempia toimijoita - syrjäytetttyjä on vähemmän ja kulut laskevat. Toimeliaisuus nousee väistämättä eri sekstoreilla, mikä vähentää kuluja ja lisää taloudellista liikettä väistämättä. 

 

Kävi vaan ärsyttämään.

Siksi kirjoitin. Moni on minua viisaampi ja tietää enemmän. Väitän, että yllä olevilla keinoilla ratkeaisi paljon niin kilpailukyvyn, syrjäyttämisen, terveydenhuollon, oppimisen kuin hyvän elämän probleemeista. Viisaammat voivat kertoa lisää.

Tarvitaan vain rakenneuudistus.