torstai 19. joulukuuta 2013

Koulun johtamisen ohjenuora minulle nyt, kun aallot lyövät korkeina

Copyright All rights reserved by PaavoBave (lupa saatu)
Tällainen lainaus tältä illalta Facebookista Martti Hellströmiltä:

Martti Hellström 

HYVÄ JOHTAJA osaa luoda kirkkaan kuvan siitä, mitä hyvää on joen toisella puolella ja mitä tältä puolelta puuttuu. Hän inspiroi, motivoi, ohjaa ja tarvittaessa pakottaa hyiseen veteen nekin, jotka eivät itse uskaltaisi lähteä jokea ylittämään. ei jätä ketään yksin selviämään virran keskelle, vaan huolehtii, että jokainen kasvaa uuden haasteen mukana ja pääsee turvallisesti joen yli luvattuun maahan.

Petteri Kilpinen



Todella hienosti sanottu.
Kun lähden kevääseen ja olen luvannut jo panostaa ihmisten kohtaamiseen, otan tämän ohjenuorakseni. En koe näkökulmaa vieraaksi, mutta tiedän että siinä minulla on parannettavaa. Olen nopeasti syttyvä ja tekemään altis. Vaikka oma tapa toimia tuntuu jotenkin ain jotenkin siltä "luontevalta", tiedän ettei se ole ainoa oikea, jos on oikea ollenkaan. Jokaiselle on paikkansa ja minulle maksetaan siitä, että saan jokaisen onnistumaan.

Juuri nyt opettajilla on haastava paikka. Oppiminen on murroksessa, miten sen kukin näkeekin. Yhteiskunnan vaatimukset koululle elävät. Sosioekonomiset erot kasvavat. Opetussuunnitelmat, tuntijaot, rahoitus ja kuntaliitokset mietityttävät.

Johtajan tehtävä taitaa nyt olla enemmän luoda turvallisuutta kuin keikuttaa venettä.

lauantai 14. joulukuuta 2013

Kevään työaikasuunnitelmani

Vielä vuorotteluvapaalla olevalle, mutta vankasti koulukeskustelussa aina kiinni olevalle Taavi Lehtoselle kiitos siitä , että sai minut höyryämisen keskellä konkretisoimaan tärkeän priorisointipäätöksen:

"Lupaan tässä, että noihin asioihin tulen panostamaan - no luvataan että 25% työajastani keväällä. 
  • Seuraan tunteja
  • osallistun oppilaskunnan organisoimaan "Hyvä oppiminen" -pajapäivään
  • pidän tiimien kehityskeskustelut ja niin monelle kuin ehdin myös oman. 
    • Haluaisin pitää oman jokaiselle, mutta 
    • 70 alaista: 
      • 1h keskustelu
      • 0,5h valmistautuminenm 
      • 0,5hjälkityö
    • 2h x 70 = 140h pelkästään kehityskeskusteluihin ei ole ehkä mahdollinen toteuttaa.
      • 4 viikon työaika tai 
      • 8h viikossa
Rankka lupaus, mutta luvataan. Muuten olen ihan pelkkä tuuleen huutaja. Olen sellainen, tiedän, mutta tuo "pelkkä" kuulostaa ikävältä.
Lupaan vieklä, että seuraan viikottain lpauksen onnistumista ja kertoilen siitä. Katsotaan, kuinka paljon  joudun selittelemään asioista tähän lupaukseen kuuluviksi :)

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Mielikuvituskoulu





s

Lisäys 19.12.2013:
Mielikuvituskoulu ei ole kuva siitä, millaiseksi haluaisin nykyisen koulun muuttaa. Se on kuvaus siitä, millainen voisi olla koulu, joka rakennetaan ihan tyhjästä ja täyttämään sellaista koulun tehtävää, jonka "mielikuvitus" on itse saanut määrätä. Tämä ei siis ole mikään nykykoulun kritiikki, vaan todellakin nopeasti kirjoitettu hahmotelma unelmasta.

Millainen on se, koulu jota ei pidättele mikään - minun mielikuvituskouluni? En kirjoita yhtään sanaa siitä, millainen se ei ole.

Koulu sijaitsee taajamassa, mutta niin että se on yhteydessä luonnonympäristöön. Koulun yhdellä sivulla on metsää, toisella peltoa ja yhdellä sivustalla virtaa joki. Pellon puoleiselle sivustalla on puutarha ja koulun pieni oma pelto. Koulun piha on monimuotoinen yhdistelmä puistoa, liikuntapaikkaa ja ajanviettopaikkaa monenlaisine aktiviteetteineen. Suoraan pihan vieressä on urheilupuisto.



Sijainti ja fyysinen ympäristö 


Joki liittyy kouluun siten, että koulurakennus on entinen tehdas, joka on rakennettu joen rantaan. Rakennus on kaksi- ja osin kolmekerroksinen. Kaksikerroksisessa osassa on kaksi päällekkäistä tehdashallia, joista ylempi on nykyään isoa opetustila. Sen reunoille on erotettu erikokoisia tiloja, niin että keskiosa on yhtenäinen ja avara.
Alakerrassa on samanlaisessa tilassa liikuntasali ja pienempiä liikuntatiloja sekä erilaisia pajatiloja, mm. rakentelu "hacklab" ja työstötila; askartelu ja tekstiilitilat; ateljeetila; musiikkistudio; videostudio; fysiikan-kemian-bilogian labrat.
Yläkerta on kalustettu erilaisiksi ja erihenkisiksi ryhmä- ja yksin työskentelyn sekä vapaan oleilemisen paikoiksi.

On koulussa tietotekniikkaakin. Koulu on varustettu runsailla, yrityskäytöstä poistetuilla laitteilla, joita on riittävästi. Suurin osa koneista on varustettu 30-40" näytöllä, jolloin ne ohjaavat luontevasti ryhmätyöhön.
Keskusaulassa on molemmissa päissä iso screeni, mutta muuten koulussa ei ole mitään esitys-AV-laitteita.
Koulu on varustettu wlanilla ja oppilaita rohkaistaan omien laitteiden käyttöön. Koulussa on lainattavissa suuri määrä erilaisia mobiililaitteita, jos omaa ei ole tai se on esim. rikki.


Toiminta-ajatus ja arvot

Kaikki opiskeleminen perustuu yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Luottamus ja vastuuntunto ovat koulun tärkeimmät arvot. Asioista päätetään yhdessä. Koulun oppilaat saavat itse valita mitä opiskelevat ja kenen kanssa opiskelevat. Opettajat eivät "opeta", vaan ovat käytettävissä, jos oppilas/ryhmä tarvitsee heidän apuaan. Opettajien rooli on aktiivinen, mutta "sivusta seuraavan kiinnostunut".
Kaikki koulun asiat päätetään yhteisesti ja demokraattisesti niin, että kaikilla ikään katsomatta on yhtäläinen äänioikeus.
Koulun tehtävänä on olla oppimisen paikka kaikille - lapsista vanhuksiin, oppilaista opettajiin ja huoltajiin. Jokaisen tärkein tehtävä on oppia itsestään ja toisilta joka päivä, mahdollisimman paljon ja syvästi.


Oppiminen

Oppiminen perustuu uteliaisuuteen. Ihminen on luonnostaan kiinnostunut ja haluaa tutkia ja ymmärtää ympäristöään, itseään ja näiden suhdetta. Oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa eli yhdessä muiden kanssa, silloinkin kun  se tapahtuu yksin ja omassa tilassa - aivan kuten tiedemiehen tutkimus, joka saa merkistyksensä tiedeyhteisön kautta.


Opettaminen

Oppijaa ohjataan silloin, kun hän (tai he) pyytää apua. Opettaja voi myös kunnioittavasti  avata uusia suuntia, tuputtamatta omaansa, oppijalle tämän edetessä ajattelussaan. Pyrkimyksenä on avoin dialogi, jossa tärkeintä ovat hyvät kysymykset kummankin puolelta sekä ennen kaikkea kunnioitus ja todellinen kiinnostus toisen ajatuksia kohtaan.


Aika

Koulu on auki 8-20. Formaali ja informaali vuorottelevat, niin kuin elämässä yleensäkin. Koulupäivä sisältää niin tavoitteellista opiskelua kuin harrastusta ja ajanvietettä.
Ruokaa on tarjolla klo 11-13 ja välipalaa klo 14-15. Ne ovat maksuttomia koulun  oppilaille ja pientä maksua vastaan muille. Koulu on auki myös viikonloppuisin. Kouluun ovat tervetulleita kaikki, koko ajan.

Käytänteet

Koulun tärkein foorumi on koulukokous, jossa kokoontuvat kaikki koulun jäsenet. Se on erityisen tärkeä siksi, että mitään "luokkaryhmiä" ei ole. Koulun aikuiset tukevat kyllä vapaasti muotoutuvien oppimis- yms. ryhmien toimintaa ja niiden vuorovaikutusta ja päätöksentekoa.
Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen  ope, coach, mentori. Oma ope pitää huolta siitä, että he tapaavat kahden kesken tai ryhmätilanteissa oppilaan kannalta riittävän usein., Vuorovaikutussuhde on kunnioittava ja ohjauksellinen, ope ei määrää oppilasta.

Huoltajat ja koko lähiyhteisö on tervetullut mukaan koulun toimintaan eri rooleissa, niin tukena, asiantuntijoina kuin kanssaoppijoina ja toimijoina.
- huomaan, että unelmani on aika lähellä Sudbury Schoolia ja niin kuin tiesinkin, Freinét'tä ja ehkä Freireä?


Kirjoitin tekstin ja etsin netistä kuvat - tämä on siis jonkun muunkin unelma :) 



Kuvat: © KARL CONNOLLY PHOTOGRAPHY

lauantai 7. joulukuuta 2013

Miten koulun muutos tehdään?

Koulu siis kaipaa muutosta. Hyväksyn.

Tehdäänkö se näin?

1. Koko koulu määrittelee yhteisen suunnan niin, että se nousee OPSista ja kunnan suunnitelmista. Paino yleisosalla, aineosioilla vähemmän - koska kyse on yleisestä, joka on osiaan tärkeämpi.

2. Rehtori järjestää itselleen aikaa käydä tunneilla min 1/lukukausi/ope.

3. Tiimipuheelle ja jakamiselle luodaan viikoittainen aika.

4. Opettajalle annetaan se 'pedagoginen autonomia', joka hänellä on ollut tähänkin asti.

5. Opettajalla on pedagoginen valta toimia opetuksessaan. Se sisältää vapauden toimia ja vastuun toiminnasta.

6. Vastuu kannetaan peilaamalla omaa toimintaa yhteiseen suuntaan a. Tiimissä b. Kehityskeskustelussa.

7. Kehityskeskusteluja käydään useammin, jos tarve vaatii, vaikka 1/vko.

Mitä se vaatii?

A. Yhteisen keskusteluajan joka viikko tiimeille. No problem. Se on jo OVTESissä sisällä.

B. Rehtorin työn määrittelemisen niin, että tähän riittää aikaa. Monta muuta työtä voi jakaa/delegoida muille, ehkä tästäkin osan apulaisrehtoreille (edellyttäisi muutoksen niin, että apreht on myös esimies).

Pitäisikö näin toimia?
Mitä hyvä sillä saavutettaisiin?
Mitä hyvä sillä ne menetettäisiin?

perjantai 6. joulukuuta 2013

RIP: Opeshow has gone

Pitäisi blogata, mutta on Paavo Jordmanin synttärit:)
- no, tuli sen verran pitkä päivitys Faceen, että kopioin sen tänne :)

Peruskoulussa on on jokin tradition tuoma halu homogenoida ryhmät kuin maito. Eikä huomioida jokaista erikseen. Ryhmässä on aina vain erityisiä eli erilaisia eli yksilöllisiä oppijoita. Kukaan ei tarvi 'rivityyppiä' enää (paitsi koulu?).

Opeshow has gone

RIP ja respect, mutta aikasi  oli savupiippujen aikaan, kun piti saada porukat heräämään ja yhtä aikaa hihnalle. Nyt tarvitaan muuta, niin liike-elämä kuin yksilökin.
Onko ongelman yksi perussyy se, että kouluun valikoituu töihin niitä, jotka itse viihtyivät perinteisessä koulussa ja haluavat nyt pelastaa edes koulun, kun muu maailmaa on niin kovin muuttunut?

Perinteinen koulu oli hyvä perinteisessä maailmassa.

Se vain ei sovi tähän päivän eikä todellakaan tulevaisuuteen. Kyllähän meidän on nuorten takia muutettava koulu tähän päivään. Jos haluamme muuttaa maailman paremmaksi, tämä on välttämätön ensimmäinen askel. Toisin päin toimien saatetaan pelastaa koulu, mutta menetetään nuoret. Ja kuka silloin tarvitsee koulua.

Ai miten se tehdään?

Perusjuttu on 'oman oppimisen omistaminen'. Siis oppilas omistaa, ei opettaja tai joku aikataulu. Lue http://maot.fi alkuun. Kun luovut vanhasta, saat enemmän. Altista itsesi sille, mille altistat oppilaat joka päivä: uuden oppimiselle. Kokeile. Mieti. Keskustele. Jatka.

Koulu ei todellakaan ole opettajia ja vielä vähemmän rehtoreita varten. Meidän on näytettävä, että meitä tarvitaan, ei se ole mitenkään itsestään selvää.

Huonojakin vaihtoehtoja tasoryhmineen, rinnakkais- ja yksityiskouluineen näkyy taivaanrannassa. Pidetään kiinni siitä, missä ollaan hyviä ja otetaan askel eteenpäin.

maanantai 2. joulukuuta 2013

Hacklab ja Koodaustunti


Taisin tänään kirjoittaakin jonnekin, että ei enää strategioita ja suunnitelmia, vaan pieniä tekoja haluttuun suuntaan.
Pari sellaista tekoa ja aikomusta:



Perustan Hacklab-henkisen kerhon kevääksi kouluun ja tarjoan vastaavaa valinnaiskurssia ensi syksystä


Tässä kamppeita, joita tilasin Kiinasta hommaa varten:

Yhteensä260,31
Ultimate 37 in 1 Sensor Modules Kit Artikelbild39,95
9g servo 10kplArtikelbild17,19
johdot f2f,  3 settiäArtikelbild4,41
johdot f2m,  3 settiäArtikelbild4,32
johdot m2m,  3 settiäArtikelbild4,41
Sensor Shield 2kplArtikelbild13,98
2 DOF Pan and Tilt 1kplArtikelbild19,82
Starter kit 5kplArtikelbild69,04
Sainsmart UNO R3 10 kplArtikelbild87,19


Pidetään Koodaustunti!

Jokaisen on hyvä tietää jotain koodaamisesta. Se o n kivaa, oman maailman rakentelemista. Se on hyödyllistä, koska koko maailmamme digitalisoituu ja siitä on hyvä olla joku ymmärrys - jollekin jopa ammatti. Ja vaikka kuinka puhuisi aivopuoliskoista, rake nteinen ajattelu on hyvä taito, vaika ei sitten sillä tavalla toimisikaan.

Tarjotaan mahdollisuus tutustua koodaamiseen jokaiselle oppilaalle. Opettajalta se ei vaadi muuta kuin sen, että kokeilee valitsemaansa työkalua edellisenä iltana, että on joku käry mitä voisi tapahtua. Hallita ei tarvitse, seikkaillaan yhdessää.
http://koodaustunti.fi

Tule mukaan!


Ai niin, vinkki muille hack-henkisille geekeille:

Arduinon ja Scratchin saa liitettyä yhteen tällä paketilla http://s4a.cat/ Siis jos haluaisi ohjata Arduinoa vähän graafisemmalla käyttöliittymällä. En ole vielä itse kokeillut.