Suunnitelmia keväälle 2014

Kirjoitettu 6.1.2014 ja julkaistu tänään 16.1.2014: halusin tuoda asiat ensin nkoulun johtoryhmään.

Olen tässä viime aikoina yrittänyt löytää ja tarkentaa sitä, mihin rehtorin pitää keskittyä: oppilastosjohtamisessa ylipäätään, erityisesti NYKissä ja erityisesti minun. Tässä kirjoituksessa kirjaan niitä näkyville.

Aloitin jo joulukuussa kirjaamalla blogiini muutamia ajatuksiani http://lilelibe.blogspot.fi/2013/12/kevaan-tyoaikasuunnitelmani.html ja http://lilelibe.blogspot.fi/2013/12/koulun-johtamisen-ohjenuora-minulle-nyt.html
Tässä listauksena asioita, joissa aion onnistua

Asenne: "Mitäs tänään voitettaisiin?" (Elina Gerdt)

Ohje: "I love to lead and I lead with love. My purpose is to lead and I lead with purpose."

Matti Vesalan (Tieto) LinkedIn sivulla on tuo otsijkon teksti sekä alla oleva, Hienot ohjeet johtajalle.

...When you are 65 and about to retire you probably review your life and remember some of the leaders you worked with during your career. That day I want to be one of Top 3 Leaders you ever met.
... My greatest passion is seamless and innovative purpose driven leadership that aims at making people feel happy, confident and excited. I love to step up and lead value networks that reach beyond known organizational structures to create value yet unseen!

Suunnitelmaa kevät 2014

Rehtorina tehtäväni on johtaa NYKiä niin, että se toimii parhaalla mahdollisella tavalla kulloisessakin tilanteessa. Itse näen alla olevat asiat nyt keskeisiksi. yhtäältä olen itse asettunut NYKin rehtoriksi ja minun on lunastettava paikkani hyvänä rehtorina jokaiselle. Toisaalta koulun ja oppimisen maailma muuttuu niin vahvasti, että siihen on yhteisönä saatava oma ote.

Jotta NYK voi parhaalla tavalla onnistua kohtaamaan nyt edessä olevat haasteet, tarvitsemme selkeää kuvaa siitä missä nyt olemme sekä siitä mihin haluamme päästä. Tässä tarvitaan jokaisen omaa pohdintaa sekä ryhmissä ja koko yhteisönä tapahtuvaa keskustelua, vuorotellen - kunnes päästään riittävä hyvään yhteiseen käsitykseen toivotusta suunnasta sekä niistä askelista, joilla sitä kohti voidaan lähteä.
Se, jonka itse ajattelen eniten viime aikoina muuttuneen, on osallisuuden näkökulma. Tarvitaan johtajuutta, ei määräämään tulevaa visiota, vaan varmistamaan, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi koko prosessin ajan. Näitä keskeisiä osapuolia ovat koulun kasvatus-/opetusyhteisö, oppilaat ja opiskelijat, huoltajat, kouluyhteisön muut työntekijät. Toinen tärkeä näkökulma on käydä keskustelua ympäröivästä muutoksesta - miten siihen suhtaudumme ja mihin asioihin voimme vaikuttaa. Ja valita niistä tärkeät, joissa haluamme onnistua.

1. Minä ihmisenä, koulun toimijana, opettajana, oppijana
   1. Oppijana
      1. Mitä minä haluan oppia?
      2. Miten minä opin parhaiten?
      3. Millaista on hyvä oppiminen?
      4. Mitä on omat vahvuuteni tulevaisuudessa eli missä haluan kehittyä?
      5. Missä asioissa voin olla muille hyödyksi?
      6. Missä asioissa hyödyn muista?
      7. Mikä minua innostaa?
      8. Mikä minua harmittaa?
   2. Opettajana
      1. Miten itse suhtaudun ympäröivään kehitykseen, pidänkö sitä toivottuna/ei-toivottuna?
      2. Kuinka todennäköisenä pidän kuvattua kehitystä?
      3. Miten muut yhteisössäni suhtautuvat asiaan?
      4. Miten muut yhteisön ympärillä suhtautuvat?
2. Me: 
1. NYT: nykyinen tapa toimia:
   1. Mitä hyötyä siitä on
   2. Kenelle sitä on hyötyä
   3. Milloin siitä on hyötyä
   4. Mitä voimme oppia toisiltamme asiassa?
   5. Kuinka paljon voimme vaikuttaa asiaan?
   6. Kuinka tärkeänä sitä pidämme?
   7. Mitä tehdään jos tehdään?
2. VISIO: Millainen NYK on, kun kaikki on hyvin ja onnistunut?
3. OSALLISUUS: Osallisuuden merkitys tuntuu kasvavan koko ajan, ainakin siitä puhutaan paljon. Tätä säädellään normeilla, joihin emme voi vaikuttaa. Toisaalta voidaan pohtia, miten osallisuus ja yhteisöllisyys voivat auttaa NYKiä onnistumaan yhdessä päätetyissä tärkeissä asioissa.  
3. Johtokunnan ja oppilaskunnan osallisuus
1. Hyvän oppimisen päivä
1. Keväällä ennen hiihtolomaa voitaisiin toteuttaa "Hyvöän oppimisen päivä" johtokunnan ja oppilaskunnan yhteistyönä. Ajatuksena olisi toteuttaa hyvin  suunnitellut yhteistoiminnalliset työpajat, joissa koottaisiin oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien ajatuksia siitä, "miten minä opin parhaiten" ja "millaista on hyvä oppiminen"  
2. OPS- ja muu suunnittelutyö

Asioita, jotka koskevat / tapahtuvat keväällä 2014

1. E-oppiminen
   1. Opettajien laitteet
      1. lukion opettajilla on SurfaceRT-tabletit
      2. peruskoulun opettajat saavat Asus MemoPad HD7 -tabletit
   2. Opettajien osaamistaso
      1. Laitteet ovat välttämätön edellytys sille, että osaamistaso voi nousta
      2. Se ei riitä, vaan tarvitaan myös ohjauttua oppimista
      3. Oman koulun vertaisoppimisen e-kahvilat käynnistyvät nyt keväällä 2014, joka toinen viikko; aiheet valikoituvat osallistujien toiveiden sekä vetäjien entressien mukaan
      4. Koulutusta selvitetään KuumaTVT :n kanssa. Järjestävä taho voisi olla InnoOmnia.
   3. Oppilaiden laitteet
      1. Lukiossa 1. ja 2. vsk opiskelijoilla on lukioläppärit 
      2. Peruskoulussa on 32 iPad Miniä ja kaksi atk-luokkaa. Niiden käyttö on jo aktiivista ja lisääntynee
      3. BYOD-toimintaa voidaan pohtia: kun koulun laitteita ei ole riittävästi ja toisaalta oppilaat osaavat käyttää omia laitteitaan vain viihdekäyttöön, pohditaan/kokeillaan voidaanko hyödyllistä ja hyvään suuntautuvaa omien laitteiden käyttöä vahvistaa koulussa
   4. E-oppimis- ja -materiaaliasiat
      1. Hankkeet Opus (pk) ja Sähköinen lukio (lu) antavat kokemuksia e-Oppin ja Tabletkoulun materiaaleista
      2. Oppikirjaratkaisut vs määrärahat päätetään yhdessä ja ne määrittelevät muutoksen raamit.

Mikä meitä ohjaa?

Mikä on muuttumassa? Mihin voidaan vaikuttaa, mihin ei? Mihin halutaan vaikuttaa? Mitä lakeja ja määräyksiä? Mitä niissä sanotaan nyt ja tulevaisuudessa?

Alla olevia teemoja pohditaan työryhmissä, jotka ovat kokoonpanoltaan samat kuin koulun tiimit (Tutussa porukassa on helpointa keskustella - turvallisuutta - ja toisaalta samassa kokoontumisessa voidaan käydä myös tiimiasioita läpi - tehokkuutta). Kukin tiimi saa valita itseään kiinnistavan teeman ja perehtyä siihen. Jotta teemat tulevat fiksusti jaettua, tehdään se johtoryhmän laajennetussa kokouksessa jossa mukana on myös jokaisen tiimin edustus. Toki tiimi saa pohtia useampaakin teemaa.
Ja voi olla, että listaan tulee vielä jotain lisää, jota en ole osannut huomioida.

1. Muutokset koulussa
   1. OPS2016 on tulossa. Jotta voimme osallistua siihen omalle koululle tarkoituksenmukaisella tavalla, selvitetään kevään aikana ylhäällä olevat kohdat minä, me ja visio. Alla on listattu OPH:n jäsennys asiasta linkkeineen:   
      Kevät2014
      Miten perusopetus (ja NYKissä myös lukio-opetus) ja nykyinen opetussuunnitelmamme nyt toimivat? Millaiset ovat mahdollisuudet lisäopetukseen? Entä mahdollisuudet perusopetukseen valmistavaan opetukseen?
      Mitkä ovat vahvuutemme ja kehittämistarpeemme?
      Mikä opiskelussa on olennaista hyvän oppimisen ja ihmisenä kasvun kannalta? Miten sen pitäisi näkyä opetussuunnitelmissa?
      Tarvitsemmeko uutta osaamista tai koulutusta paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön?
      Miten prosessi olisi hyvä toteuttaa?
      1. http://www.oph.fi/ops2016
      2. työn rakenne (valtakunnallinen, kuntakohtainen, koulukohtainen)
      3. työnjako ja vastuut omassa koulussa
      4. kasvun ja oppimisen jatkumosta huolehtiminen
      5. oppilaiden ja huoltajien osallisuus
         1. http://bit.ly/esiops_lastenkommentit
         2. http://www.oph.fi/download/152164_oppilaiden_kuuleminen_helsingissa.pdf
      6. yhteistyö eri tahojen kanssa
      7. resurssit, tekniset ratkaisut jne.
      8. Perusopetuksen ja lisäopetuksen perusteluonnosten kommentointi huhti-toukokuu 2014
      9. Mahdollisen paikallisen täydennyskoulutuksen käynnistäminen
   2. Lukion tuntijako puhuttaa juuri nyt kovasti. Alla on linkki tuntijakoluonnokseen sekä asian ympärille syntyneeseen Facebook-ryhmään, jota voi lukea vaikkei Facebookissa muuten olisikaan.
      1. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/Tulevaisuuden_lukio.html
      2. https://www.facebook.com/groups/179642665577794/
   3. Perusopetuslain muutos vaikuttaa niin kurinpitoon, oppilashuoltoon kuin osallisuuteen.
      1. http://www.oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014?language=fi&utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter
      2. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_181_2013_p.shtml
      3. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/01/perinteiset-oppilashuoltoryhman.html?m=1
   4. Toimintaympäristön muutosta pohtivat OPH:n julkaisut ajattelun pohjaksi
      1. http://www.otavanopisto.fi/julkaisut/oppimisen-tulevaisuus-2030
      2. http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030

Koulun johtamisen ohjenuora minulle nyt, kun aallot lyövät korkeina

 All rights reserved by PaavoBave (lupa saatu)

Tällainen lainaus tältä illalta Facebookista Martti Hellströmiltä:

Martti Hellström 

HYVÄ JOHTAJA osaa luoda kirkkaan kuvan siitä, mitä hyvää on joen toisella puolella ja mitä tältä puolelta puuttuu. Hän inspiroi, motivoi, ohjaa ja tarvittaessa pakottaa hyiseen veteen nekin, jotka eivät itse uskaltaisi lähteä jokea ylittämään. ei jätä ketään yksin selviämään virran keskelle, vaan huolehtii, että jokainen kasvaa uuden haasteen mukana ja pääsee turvallisesti joen yli luvattuun maahan.

Petteri Kilpinen


Todella hienosti sanottu.
Kun lähden kevääseen ja olen luvannut jo panostaa ihmisten kohtaamiseen, otan tämän ohjenuorakseni. En koe näkökulmaa vieraaksi, mutta tiedän että siinä minulla on parannettavaa. Olen nopeasti syttyvä ja tekemään altis. Vaikka oma tapa toimia tuntuu jotenkin ain jotenkin siltä "luontevalta", tiedän ettei se ole ainoa oikea, jos on oikea ollenkaan. Jokaiselle on paikkansa ja minulle maksetaan siitä, että saan jokaisen onnistumaan.

Juuri nyt opettajilla on haastava paikka. Oppiminen on murroksessa, miten sen kukin näkeekin. Yhteiskunnan vaatimukset koululle elävät. Sosioekonomiset erot kasvavat. Opetussuunnitelmat, tuntijaot, rahoitus ja kuntaliitokset mietityttävät.

Johtajan tehtävä taitaa nyt olla enemmän luoda turvallisuutta kuin keikuttaa venettä.

Kevään työaikasuunnitelmani

Vielä vuorotteluvapaalla olevalle, mutta vankasti koulukeskustelussa aina kiinni olevalle Taavi Lehtoselle kiitos siitä , että sai minut höyryämisen keskellä konkretisoimaan tärkeän priorisointipäätöksen:

"Lupaan tässä, että noihin asioihin tulen panostamaan - no luvataan että 25% työajastani keväällä. 

• Seuraan tunteja
• osallistun oppilaskunnan organisoimaan "Hyvä oppiminen" -pajapäivään
• pidän tiimien kehityskeskustelut ja niin monelle kuin ehdin myös oman. 
• Haluaisin pitää oman jokaiselle, mutta 
• 70 alaista: 
• 1h keskustelu
• 0,5h valmistautuminenm 
• 0,5hjälkityö
• 2h x 70 = 140h pelkästään kehityskeskusteluihin ei ole ehkä mahdollinen toteuttaa.
• 4 viikon työaika tai 
• 8h viikossa

Rankka lupaus, mutta luvataan. Muuten olen ihan pelkkä tuuleen huutaja. Olen sellainen, tiedän, mutta tuo "pelkkä" kuulostaa ikävältä.

Lupaan vieklä, että seuraan viikottain lpauksen onnistumista ja kertoilen siitä. Katsotaan, kuinka paljon  joudun selittelemään asioista tähän lupaukseen kuuluviksi :)

Mielikuvituskoulu

s

Lisäys 19.12.2013:
Mielikuvituskoulu ei ole kuva siitä, millaiseksi haluaisin nykyisen koulun muuttaa. Se on kuvaus siitä, millainen voisi olla koulu, joka rakennetaan ihan tyhjästä ja täyttämään sellaista koulun tehtävää, jonka "mielikuvitus" on itse saanut määrätä. Tämä ei siis ole mikään nykykoulun kritiikki, vaan todellakin nopeasti kirjoitettu hahmotelma unelmasta.

Millainen on se, koulu jota ei pidättele mikään - minun mielikuvituskouluni? En kirjoita yhtään sanaa siitä, millainen se ei ole.

Koulu sijaitsee taajamassa, mutta niin että se on yhteydessä luonnonympäristöön. Koulun yhdellä sivulla on metsää, toisella peltoa ja yhdellä sivustalla virtaa joki. Pellon puoleiselle sivustalla on puutarha ja koulun pieni oma pelto. Koulun piha on monimuotoinen yhdistelmä puistoa, liikuntapaikkaa ja ajanviettopaikkaa monenlaisine aktiviteetteineen. Suoraan pihan vieressä on urheilupuisto.



Sijainti ja fyysinen ympäristö 


Joki liittyy kouluun siten, että koulurakennus on entinen tehdas, joka on rakennettu joen rantaan. Rakennus on kaksi- ja osin kolmekerroksinen. Kaksikerroksisessa osassa on kaksi päällekkäistä tehdashallia, joista ylempi on nykyään isoa opetustila. Sen reunoille on erotettu erikokoisia tiloja, niin että keskiosa on yhtenäinen ja avara.
Alakerrassa on samanlaisessa tilassa liikuntasali ja pienempiä liikuntatiloja sekä erilaisia pajatiloja, mm. rakentelu "hacklab" ja työstötila; askartelu ja tekstiilitilat; ateljeetila; musiikkistudio; videostudio; fysiikan-kemian-bilogian labrat.
Yläkerta on kalustettu erilaisiksi ja erihenkisiksi ryhmä- ja yksin työskentelyn sekä vapaan oleilemisen paikoiksi.

On koulussa tietotekniikkaakin. Koulu on varustettu runsailla, yrityskäytöstä poistetuilla laitteilla, joita on riittävästi. Suurin osa koneista on varustettu 30-40" näytöllä, jolloin ne ohjaavat luontevasti ryhmätyöhön.
Keskusaulassa on molemmissa päissä iso screeni, mutta muuten koulussa ei ole mitään esitys-AV-laitteita.
Koulu on varustettu wlanilla ja oppilaita rohkaistaan omien laitteiden käyttöön. Koulussa on lainattavissa suuri määrä erilaisia mobiililaitteita, jos omaa ei ole tai se on esim. rikki.

Toiminta-ajatus ja arvot

Kaikki opiskeleminen perustuu yhteistyöhön ja vapaaehtoisuuteen. Luottamus ja vastuuntunto ovat koulun tärkeimmät arvot. Asioista päätetään yhdessä. Koulun oppilaat saavat itse valita mitä opiskelevat ja kenen kanssa opiskelevat. Opettajat eivät "opeta", vaan ovat käytettävissä, jos oppilas/ryhmä tarvitsee heidän apuaan. Opettajien rooli on aktiivinen, mutta "sivusta seuraavan kiinnostunut".
Kaikki koulun asiat päätetään yhteisesti ja demokraattisesti niin, että kaikilla ikään katsomatta on yhtäläinen äänioikeus.
Koulun tehtävänä on olla oppimisen paikka kaikille - lapsista vanhuksiin, oppilaista opettajiin ja huoltajiin. Jokaisen tärkein tehtävä on oppia itsestään ja toisilta joka päivä, mahdollisimman paljon ja syvästi.

Oppiminen

Oppiminen perustuu uteliaisuuteen. Ihminen on luonnostaan kiinnostunut ja haluaa tutkia ja ymmärtää ympäristöään, itseään ja näiden suhdetta. Oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa eli yhdessä muiden kanssa, silloinkin kun  se tapahtuu yksin ja omassa tilassa - aivan kuten tiedemiehen tutkimus, joka saa merkistyksensä tiedeyhteisön kautta.

Opettaminen

Oppijaa ohjataan silloin, kun hän (tai he) pyytää apua. Opettaja voi myös kunnioittavasti  avata uusia suuntia, tuputtamatta omaansa, oppijalle tämän edetessä ajattelussaan. Pyrkimyksenä on avoin dialogi, jossa tärkeintä ovat hyvät kysymykset kummankin puolelta sekä ennen kaikkea kunnioitus ja todellinen kiinnostus toisen ajatuksia kohtaan.

Aika

Koulu on auki 8-20. Formaali ja informaali vuorottelevat, niin kuin elämässä yleensäkin. Koulupäivä sisältää niin tavoitteellista opiskelua kuin harrastusta ja ajanvietettä.
Ruokaa on tarjolla klo 11-13 ja välipalaa klo 14-15. Ne ovat maksuttomia koulun  oppilaille ja pientä maksua vastaan muille. Koulu on auki myös viikonloppuisin. Kouluun ovat tervetulleita kaikki, koko ajan.

Käytänteet

Koulun tärkein foorumi on koulukokous, jossa kokoontuvat kaikki koulun jäsenet. Se on erityisen tärkeä siksi, että mitään "luokkaryhmiä" ei ole. Koulun aikuiset tukevat kyllä vapaasti muotoutuvien oppimis- yms. ryhmien toimintaa ja niiden vuorovaikutusta ja päätöksentekoa.
Jokaisella oppilaalla on oma henkilökohtainen  ope, coach, mentori. Oma ope pitää huolta siitä, että he tapaavat kahden kesken tai ryhmätilanteissa oppilaan kannalta riittävän usein., Vuorovaikutussuhde on kunnioittava ja ohjauksellinen, ope ei määrää oppilasta.

Huoltajat ja koko lähiyhteisö on tervetullut mukaan koulun toimintaan eri rooleissa, niin tukena, asiantuntijoina kuin kanssaoppijoina ja toimijoina.
- huomaan, että unelmani on aika lähellä Sudbury Schoolia ja niin kuin tiesinkin, Freinét'tä ja ehkä Freireä?

Kirjoitin tekstin ja etsin netistä kuvat - tämä on siis jonkun muunkin unelma :) 

Kuvat: © KARL CONNOLLY PHOTOGRAPHY

Miten koulun muutos tehdään?

Koulu siis kaipaa muutosta. Hyväksyn.

Tehdäänkö se näin?

1. Koko koulu määrittelee yhteisen suunnan niin, että se nousee OPSista ja kunnan suunnitelmista. Paino yleisosalla, aineosioilla vähemmän - koska kyse on yleisestä, joka on osiaan tärkeämpi.

2. Rehtori järjestää itselleen aikaa käydä tunneilla min 1/lukukausi/ope.

3. Tiimipuheelle ja jakamiselle luodaan viikoittainen aika.

4. Opettajalle annetaan se 'pedagoginen autonomia', joka hänellä on ollut tähänkin asti.

5. Opettajalla on pedagoginen valta toimia opetuksessaan. Se sisältää vapauden toimia ja vastuun toiminnasta.

6. Vastuu kannetaan peilaamalla omaa toimintaa yhteiseen suuntaan a. Tiimissä b. Kehityskeskustelussa.

7. Kehityskeskusteluja käydään useammin, jos tarve vaatii, vaikka 1/vko.

Mitä se vaatii?

A. Yhteisen keskusteluajan joka viikko tiimeille. No problem. Se on jo OVTESissä sisällä.

B. Rehtorin työn määrittelemisen niin, että tähän riittää aikaa. Monta muuta työtä voi jakaa/delegoida muille, ehkä tästäkin osan apulaisrehtoreille (edellyttäisi muutoksen niin, että apreht on myös esimies).

Pitäisikö näin toimia?
Mitä hyvä sillä saavutettaisiin?
Mitä hyvä sillä ne menetettäisiin?

RIP: Opeshow has gone

Pitäisi blogata, mutta on Paavo Jordmanin synttärit:)
- no, tuli sen verran pitkä päivitys Faceen, että kopioin sen tänne :)

Peruskoulussa on on jokin tradition tuoma halu homogenoida ryhmät kuin maito. Eikä huomioida jokaista erikseen. Ryhmässä on aina vain erityisiä eli erilaisia eli yksilöllisiä oppijoita. Kukaan ei tarvi 'rivityyppiä' enää (paitsi koulu?).

Opeshow has gone

RIP ja respect, mutta aikasi  oli savupiippujen aikaan, kun piti saada porukat heräämään ja yhtä aikaa hihnalle. Nyt tarvitaan muuta, niin liike-elämä kuin yksilökin.

Onko ongelman yksi perussyy se, että kouluun valikoituu töihin niitä, jotka itse viihtyivät perinteisessä koulussa ja haluavat nyt pelastaa edes koulun, kun muu maailmaa on niin kovin muuttunut?

Perinteinen koulu oli hyvä perinteisessä maailmassa.

Se vain ei sovi tähän päivän eikä todellakaan tulevaisuuteen. Kyllähän meidän on nuorten takia muutettava koulu tähän päivään. Jos haluamme muuttaa maailman paremmaksi, tämä on välttämätön ensimmäinen askel. Toisin päin toimien saatetaan pelastaa koulu, mutta menetetään nuoret. Ja kuka silloin tarvitsee koulua.

Ai miten se tehdään?

Perusjuttu on 'oman oppimisen omistaminen'. Siis oppilas omistaa, ei opettaja tai joku aikataulu. Lue http://maot.fi alkuun. Kun luovut vanhasta, saat enemmän. Altista itsesi sille, mille altistat oppilaat joka päivä: uuden oppimiselle. Kokeile. Mieti. Keskustele. Jatka.

Koulu ei todellakaan ole opettajia ja vielä vähemmän rehtoreita varten. Meidän on näytettävä, että meitä tarvitaan, ei se ole mitenkään itsestään selvää.

Huonojakin vaihtoehtoja tasoryhmineen, rinnakkais- ja yksityiskouluineen näkyy taivaanrannassa. Pidetään kiinni siitä, missä ollaan hyviä ja otetaan askel eteenpäin.

Hacklab ja Koodaustunti

Taisin tänään kirjoittaakin jonnekin, että ei enää strategioita ja suunnitelmia, vaan pieniä tekoja haluttuun suuntaan.
Pari sellaista tekoa ja aikomusta:

Perustan Hacklab-henkisen kerhon kevääksi kouluun ja tarjoan vastaavaa valinnaiskurssia ensi syksystä

Tässä kamppeita, joita tilasin Kiinasta hommaa varten:

	Yhteensä	260,31
Ultimate 37 in 1 Sensor Modules Kit		39,95
9g servo 10kpl		17,19
johdot f2f,  3 settiä		4,41
johdot f2m,  3 settiä		4,32
johdot m2m,  3 settiä		4,41
Sensor Shield 2kpl		13,98
2 DOF Pan and Tilt 1kpl		19,82
Starter kit 5kpl		69,04
Sainsmart UNO R3 10 kpl		87,19

Pidetään Koodaustunti!

Jokaisen on hyvä tietää jotain koodaamisesta. Se o n kivaa, oman maailman rakentelemista. Se on hyödyllistä, koska koko maailmamme digitalisoituu ja siitä on hyvä olla joku ymmärrys - jollekin jopa ammatti. Ja vaikka kuinka puhuisi aivopuoliskoista, rake nteinen ajattelu on hyvä taito, vaika ei sitten sillä tavalla toimisikaan.

Tarjotaan mahdollisuus tutustua koodaamiseen jokaiselle oppilaalle. Opettajalta se ei vaadi muuta kuin sen, että kokeilee valitsemaansa työkalua edellisenä iltana, että on joku käry mitä voisi tapahtua. Hallita ei tarvitse, seikkaillaan yhdessää.

http://koodaustunti.fi

Tule mukaan!

Ai niin, vinkki muille hack-henkisille geekeille:

Arduinon ja Scratchin saa liitettyä yhteen tällä paketilla http://s4a.cat/ Siis jos haluaisi ohjata Arduinoa vähän graafisemmalla käyttöliittymällä. En ole vielä itse kokeillut.