lauantai 10. syyskuuta 2016

Koulu tasapäistää!

Koulu tasapäistää? Se on ehdottoman totta, koska siksi koulu on olemassa. Sen tehtävä luoda yhteistä kokemusta ja yleissivistystä, kaikille.

Hukkaako koulu tässä jotain? Ilman muuta. Lähes jokainen voisi jossain asiassa olla keskivertoa parempi. Koulu voisi paremmin tukea yksilöllisyyttä yhteisöllisyyden rinnalla.

Löytyvätkö erityislahjakkuudet varhain ja seulomalla? En usko - ajattelen, että sitä on samoin kuin urheilussa. Lapset kehittyvät eri tahdissa ja varhain nähtävät erot ovat usein jotain muuta kuin yksinkertaista "lahjakkuutta".

Annetaan siis kaikille tilaisuus kasvaa ja kehittyä omaan parhaimpaansa, merkityksellisenä yhteisölleen ja tärkeinä itselleen.

Hei, toivon että sinulla on tosi kiva päivä tänään!

Aloitetaanko tästä lähtien #wilma- ja #helmi-viestit sun muut:

"Hei, toivottavasti voit hyvin tänään!" - lisää hyvää mieltä maailmaan :)

Vai pitäisikö olla vielä henkilökohtaisempi:

"Hei, toivon että voit hyvin tänään!"

#hyvänpuolesta

Luokka, ryhmä ja viihtyminen

Yksi iso ajatusvirhe on, että huonosti toimiva ryhmä pitää hajottaa.

Huonosti toimiva luokka == aikuisten tekemätöntä työtä.
Huonosti toimiva ryhmä luokassa == "teillä on ryhmän muodostuminen vielä niin kesken, että tämän ryhmän on jatkettava yhdessä".

Oma kokemus on, että kun ryhmään panostetaan ja se vastuutetaan, sitä autetaan kasvamaan ja kehittymään, se myös onnistuu.

Koulussa ongelma on joskus se, että ryhmää ei oikeasti ole. On lauma yksinään työskenteleviä oppilaita, joilla ei ole yhteistä päämäärää eikä yhteisiä keinoja sen saavuttamiseen.
Silloin ryhmä on lauma, jossa vahvin voittaa ja kiusaaminen on keino pysyä hierarkian yläpäässä.

Ihmisen hyvinvoinnin ja merkityksen kokemuksen - siis sen hemmetin "viihtymisen" - kannalta tärkeää on, että kokee olevansa tärkeä, arvokas ja merkityksellinen jäsen ryhmässä, jonka itse kokee tärkeäksi, arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.

tiistai 30. elokuuta 2016

Perustiedot kuntoon!

Kumpi tuottaa enemmän yhteistä hyvää, se että annetaan innostuksen elää ja kasvaa vai että tehdään varmistuksia niille, joita ei kiinnosta?

Minusta tämä ei ole jokotai. Perustietoja tarvitaan. Niitä voi hankkia etukäteen, just in time , learning by doing, tai myös jälkikäteen. Se että tehdään ja kokeillaan ei tarkoita perustietojen väheksymistä.

Arkikokemus sanoo, että suurin osa oikeista asiantuntijoista on ensin kiinnostunut ja sitten tehnyt ja oppinut. En tunne oikein ketään, joka olisi esim. opiskelut elektroniikan perusteet ja sitten innostunut värkkäämään. Tai sama autojen korjaamisen kohdalla. Laita tuohon tilalle salibandy, ja vastaus on ilmeinen - tekemällä oppii ja teoria tulee jos tulee. Entä matematiikka? Siinä jää jo miettimään onko 'perustietojen oppiminen' mahdollista ilman, että sitä edeltää omatoiminen tekeminen matematiikan parissa.

Sen sijaan toisin päin tunnen ihmisiä, joiden osaaminen perusteista erikoisosaamiseen on häkellyttävää.

Mietin, onko meillä paradigma oikein ja kohdillaan? Perustiedot kyllä, mutta pitääkö ne (kaikki) hankkia "etukäteen"?

Toiset kyllä kiinnostuvat teorian kautta, mutta he yleensä kiinnostuvat nimenomaan siitä teoriasta. Osaamista ja oppimista on monenlaista, pitääkin olla.

Perimmältään kysymys taitaa olla induktiivisesta ja deduktiivisesta päättelystä. Ensimmäinen on lähempänä kokemusta ja mahdollista pienemmillä pohjatiedoilla. Deduktiivinen päättely ja tutkimus luonnollisesti taas edellyttää erinomaista tiedonalan tuntemusta.

No, minusta molemmille on paikkansa. Mutta oppimisen halua ei korvaa mikään!

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Vihdin kirkonkylään salibandyyn soveltuva liikuntahalli!

Tyttöjä pelin tiimellyksessä
Kirjoitan oikeastaan ensimmäistä kertaa blogiini jostain muusta itselle merkityksellisestä kuin oppimisesta ja koulusta. Mutkan kautta tämäkin liittyy kouluun: Vihdin kirkonkylässä oleva perinteikäs opinahjo Vihdin yhteiskoulu on ison uudisrakennusprojektin edessä. Koko vanha rakennus lukuunottamatta uusinta osaa puretaan ja tilalle rakennetaan kunnan eri toimintoja yhdistävä Campus. Aivan mahtavaa, olen ylpeä kotikunnastani Vihdistä. Täällä todella panostetaan uusiin ja terveisiin koulurakennuksiin JA samalla monipuoliseen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaan!
Silti itselle ja sadoille muille vihtiläisille tällä hetkellä todella tärkeää on saada salibandyn harjoitus- ja peliolosuhteet kuntoon. Salibandy ja sähly ovat parasta osallisuutta, liikunnallisuutta, harrastamista ja kilpaurheilua matalalla kynnyksellä. Siksi olen ottanut yhteyttä moniin paikallisiin toimijoihin seuraavalla viestillä. Ai niin, olen siis Vihdin Salisusien B-C -tyttöjen valmentaja ja innokas pelaaja, ensimmäistä kertaa eläissäni lähdössä sarjapeleihin 54 vuotiaana :D

HYVÄT VIHDIN KUNNAN VIRKAMIEHET JA POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT


Kun päätätte kirkonkylän uudesta liikuntahallista, toivon että huomioitte seuraavat asiat:
Vihdin Salisudet C-tytöt 2015-16
  1. KASVAVA LAJI: Salibandy on kasvava (tunnusluvut) ja todella merkityksellinen laji niin kilpaurheilun, nuorisotoiminnan kuin osallisuuden näkökulmista.
  2. HARRASTAMINEN: Rakennettavan uuden hallin täytyy olla sopiva salibandyn harrastamiseen (olosuhdekriteerit) ja salin koon on siksi oltava minimissään 22m x 42m.
  3. PELIT: Tarvitsemme saleja, joissa todella lukuisat paikalliset joukkueet voivat sekä pelata sarjapelejä että järjestää turnauksia. Merkitystä taajaman palveluntuottajille ei kannata väheksyä, kun paikalle saapuu joukkueita huoltajineen. 
  4. NUORET JA LAPSET: Nykyisin jo hyvin pienet juniorit joutuvat matkaamaan pitkiä matkoja sekä peleihin että jopa harjoituksiin. Päivät venyvät ja kynnys harrastamiseen nousee. Lähisalit olisivat parasta lähiliikuntaa ja omatoimisuutta. 
  5. EKOLOGIA: Yhtä treeniä tai peliä varten matkustaa vähintään 5 henkilöautoa kymmenien kilometrien päähän, kun salien määrä omassa kunnassa ei riitä.
  6. KUNNAN IMAGO: pienemmissäkin kunnissa on paljon parempia olosuhteita lajin harrastamiseen.
  7. HARRASTAMINEN: edulliset salitilat mahdollistaisivat tavoitteellisen urheilun lisäksi kerho- ja höntsäpelaamisen. Sen kysynnälle ei oikeastaan ole rajaa, viisivuotiasta vanhuksiin.
Tein asiasta myös nettiadressin, jonka kaikin mokomin voit käydä allekirjoittamassa.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

TOIMINTASUUNNITELMA OPPILAIDEN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Tälläisen pikaohjeen kirjoitin, kun tuppaavat olemaan ohjelmat ja ohjeet niin pitkiä. Toimii minusta niin kiusaamiseen, oppimisen tukeen kuin varmaan auton huoltoonkin. Minusta nämä asiat ovat oikeasti aika yksinkertaisia. Tai olen siis ite yksinkertainen.


Perusohje:

  1. Seuraa ja huomaa.
  2. Kerro eteenpäin.
  3. Puutu heti.
  4. Järjestä perusteellinen seuranta:
    1. Sovi heti kaksi seurantatapaamista viikon päähän ja kahden viikon päähän.
    2. Sovi lisää tapaamisia kunnes on tavattu 2-3 kertaa niin, että kiusaamista ei ole jatkunut.
  5. Kirjaa kaikki ylös.
  6. Ole avoin ja toimi yhdessä muun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa.
  7. Kuuntele nuorta äläkä toimi hänen ylitseen.


Lähtökohta on siis se, että "Minä suojelen sinua kaikelta". Ja välitän. Teen. Ja kirjaan myös :)

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Tämän kevään puhe

Hyvät ylioppilaskokelaat, arvoisat juhlavieraat ja kollegat, nykkiläiset!

1. Yleinen osa





Jokaisella lukuvuodella tuntuu olevan joku oma erityinen luonteensa. Sitä ei välttämättä vuoden aikana huomaa, mutta kuten aina, on helppoa olla jälkiviisas ja antaaa asioille merkityksiä, sitten kun ne ovat ohi ja turvallisesti historiaa. Itselle tämä vuosi on numeroiden valossa ollut yksi kohta huomata olevansa jo aika vanha tai ainakin kokenut, kun huomaa omista ylioppilaskirjoituksista on kulunut 35 vuotta ja avioliittoakin on takana 25 vuotta ja 3 päivää.

Millaisena tämä lukuvuosi piirtyy tällaisen keski-ikäisen rehtorin silmin? Tälle lukuvuodelle on minusta ollut koulun aikuisten näkökulmasta luonteenomaista muutos. Muutoksesta koulussa on puhuttu jo pitkään ja on myös totta, että elämä on itsessään jatkuvaa muutosta. Silti tämä vuosi tuntuu minusta siltä hetkeltä, jolloin muutos tulee syliin ja pakottaa joko toimimaan tai ainakin valmistautumaan siihen, että kohta asiat ovat toisin. Yhteiskunnallinen muutos globalisaation, digitalisaation ja talouden näkökulmista on yhä selkeämmin ollut käsinkosketeltavaa vaikkapa kilpailukykysopimuksen melko tuskallisen prosessin muodossa. Koulumaailmassa koulutuksen säästöt eri sektoreilla vaativat kykyä tehdä entiset asiat hyvin entistä pienemmillä resursseilla. Kaikkein konkreettisimmin muutos on kuitenkin näkynyt meille koulun aikuisille hektisenä opetussuunnitelmatyönä. Peruskoulun opetussuunnitelmaa on valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Uusi OPS tulee yläkoulussa käyttöön vuoden päästä syksyllä 2017. Sen sijaan lukion opetussuunnitelman perusteiden laatiminen valtakunnan tasolla kesti todella pitkään ja itse OPS-työlle jäi aikaa vain tämä lukuvuosi. Kun uusi lukion OPS eli LOPS otetaan käyttöön jo ensi syksynä uusien ykkösten kanssa, ollaan todella oltu kiireessä ja paineen alla.

Hyvä suunnittelu on onnistumisen lähtökohta. Silti juuri nykypäivän kaltaisessa tilanteessa on välttämätöntä pystyä elämään ajassa ja arjen toiminnassa on oltava herkkyyttä ja voimavaroja tehdä oikeat asiat oikeaan aikaan. Tämä haaste ei ole koulun opetusammattilaisille pieni ja haluan todella kiittää siitä, miten hienosti olette tähän haasteeseen tänäkin vuonna vastanneet.

Muutos luo väistämättä epävarmuutta ja aiheuttaa pahoinvointia. Siihen voimme vastata vain auttamalla toisiamme ja pitämällä huolta siitä, että meillä on yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt, niin että tiedämme olevamme yhdessä  tekemässä tehtäväämme  ja vaalimassa NYKin henkeä.

Millainen on NYKin henki?

NYK on hyvä koulu, jolla on  yli 85 vuoden vahvat perinteet.

NYK on yhteiskoulu, jossa on aikaa kasvaa, halutessaan kuusi vuotta. Lukion menestys pohjaa peruskoulussa tehtyyn työhön ja tänäänkin jaettavat todistukset ovat tulosta koko kuuden vuoden urakasta - tietenkään unohtamatta edeltäviä vuosia alakoulussa ja kotona sitä ennenkin.

NYK on lukio, joka sijoittui STT:n vertailussa sijalle 38 koko maan yli 400 lukion joukossa. Sijoitus tarkoittaa sitä, että tuotamme nimenomaan lisäarvoa opiskelijalle eli annamme tilaisuuden nostaa tasoa siitä, millä lukioon on tultu. Samaan aikaan meillä kirjoitetaan myös huipputuloksia yksittäisissä aineissa. NYK on kiistatta todella hyvä lukio.

NYK on kehittyvä ja kehittävä koulu: NYKin peruskoulussa toteutettiin kahteen kertaan koko koulua koskettava monialaisten opintojen viikko. Näitä täytyy alkaa toteuttaa reilun vuoden päästä uuden OPSin myötä, mutta toteutimme ne jo nyt ja kehiteltyinä uudelleen ensi vuonna.  

NYK on nuoria osallistava koulu: NYKLAN eli nuorten verkkopelitapahtuma oli nuorten itse ideoima ja toteuttama tilaisuus ja täydellinen menestys, jo perinne kahden vuoden jälkeen.

Näen, että NYK on koulu, jossa arvostetaan oppimista, työn tekemistä ja ahkeruutta. NYK on koulu, jossa ollaan ystävällisiä ja käyttäydytään hyvin. NYK on koulu, jossa jokaisella nuorella on tilaisuus kasvaa omaan täyteen mittaansa. NYK on turvallinen yhteisöllinen koulu, jossa jokaisesta pidetään huolta ja haluamme panostaa ryhmiin, joissa jokainen viihtyy. Olemme yksinkertaisesti hyvä koulu ja haluamme sellaisena pysyä.

Samaan aikaan pitää muistaa emeritus-professori Kari Uusikylän sanat. jokaisessa luokassa on oppilas, jota kukaan ei ole pyytänyt tai halunnut kaveriksi koko kouluaikana. Sellaista ei yksinkertaisesti saa tapahtua ja sille meidän on voitava tehdä enemmän. Toinen asia muistettavaksi on Uusikylää taas lainaten se, että riittää kun tekee parhaansa. Jokaisella on omat parhaansa, niin tason kuin kiinnostuksen suuntautumisen mukaan. Ei kannata kilpailla toisia tai standardeja vastaan, riittää kun pyrit tekemään asiat mahdollisimman hyvin ja olemaan vähän parempi kuin entinen itsesi.

Toivotaan, että joku perustaa Paras koulu ihmiselle -Rankingin ja että me sijoitumme siinä huipulle. Ja toivotaan, että siellä huipulla on tässä asiassa ruuhkaa, koska jokainen nuori ansaitsee sellaisen koulun!

Näillä sanoilla kiitoksia tästä lukuvuodesta kaikille niin koulussa kuin sen ympärilläkin!

2. Ylioppilaille kohdistettu osa

Hyvä uusi ylioppilas, yksi tärkeä vaihe elämästäsi on nyt suoritettu. Rehtorinasi sanon, etttä NYK on ollut hyvä paikka lukion suorittamiseen. Olemme yhtä aikaa riittävän suuri, jotta voimme tarjota mahdollisuudet monipuolisiin opintoihin sekä tarpeeksi pieni siihen, että kukaan ei jää sivuun. En sano, että olemme valmiita tässä, mutta näen teistä, että olemme onnistuneet. Lukiolaisemme ovat suoraan itse kertoneet, kuinka yläkoulun erilaisista nuorista koostunut luma on lukiossa hitsautunut kaikkia yhteen sitovaksi ryhmäksi, jossa jokainen tuntee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Tässä me aikuiset olemme saaneet  auttaa, mutta varsinaisen työn olette tehneet te itse. Te jätätte hienon perinteen seuraaville ikäluokille jatkaa suoritusten näkökulmasta korkeatasoisen ja kaikille turvallisen lukion kulttuuria.

Nyt teidän on aika siirtyä eteenpäin. Suurempiin ympyröihin ja suurempiin haasteisiin. Sille pohjalle, jonka olette täällä luoneet on hyvä rakentaa. Toivon, että rakennatte tästä maan, jossa kaikista  tulee yhä parempia ja yhden onnistuminen ei ole toisslta pois. Tehkää Suomesta maa, jossa on tekemisen meininki ja yhdessä onnistumisen kunniasäännöt. Löydä oma liekkisi ja anna sen valaista yhdessä muiden kanssa.

3. Ylioppilaaksijulistaminen (VAKIO-OSA)

Jaan nyt ylioppilastutkintotodistukset sekä lukion päättötodistukset. Kutsun ryhmänohjaajat Irja Mettiäinen ja Päivi Sikkilä jakamaan ylioppilaslakit.

>Lakkien jako>

Seuraa ylioppilaaksi julistaminen. Pyydän kokelaita nousemaan ylös.

Koska olette suorittaneet hyväksytysti lukion oppimäärään kuuluvat opinnot ja läpäisseet niihin perustuvat ylioppilastutkinnon kokeet, olette suorittaneet koko ylioppilastutkinnon. Merkiksi siitä saatte oikeuden kantaa ylioppilaslakkia. Ylioppilastutkintolautakunnan antamalla valtuutuksella julistan teidät ylioppilaiksi. Pankaa ylioppilaslakki päähänne.

<APLODEJA>

Hyvät ylioppilaat!

Nyt kun tiemme ovat eroamassa, haluan kiittää teitä koko ikäluokkaa hienoista yhteistyön vuosista ja erinomaisista opiskelutuloksista omasta ja koko koulun puolesta. Toivotan teille, hyvät ylioppilaat, parhainta onnea ja menestystä elämässänne.

5. Onnittelemme uusia ylioppilaita nousemalla seisaalleen ja laulamalla yhteisesti perinteisen ylioppilaslaulun Gaudeamus igitur.