lauantai 1. kesäkuuta 2013

Puhe 1.6.2013 lukion ylioppilasjuhlassa

Hyvät ylioppilaskokelaat, arvoisat juhlavieraat ja kollegat, nykkiläiset!


Olemme kokoontuneet viettämään perinteistä suomalaisen kouluvuoden päätöstä kesän kynnyksellä. Erityisesti olemme juhlimassa nyt koulutiensä päättäviä. Teillä on takananne monta vuotta maailman parhaassa koululaitoksessa ja sen antamin valmiuksin teidän on pärjättävä tulevaisuudessa.

Koulussa olette oppineet tietoja ja taitoja, kantamaan vastuuta ja hoitamaan velvollisuutenne. Näissä asioissa suomalainen koulu on hyvä. Aivan erityisen hyvä se on siinä, että juuri kukaan ei putoa porukasta - kaveria ei jätetä. NYK on hyvä koulu - niin yhdeksäsluokkalaisten kuin ylioppilaidenkin kohdalla valmistumisprosentti on loistava ja saadut arvosanat ovat korkeita. Siitä kiitos opetushenkilöstölle, opiskelijoille, oppilaille ja huoltajille. Olen ylpeä, että saan olla osana tätä joukkoa.

Mitä teiilä koulunne päättävillä on edessänne?

Tässä kohden päähän pitäisi laittaa “Googlen lasit”, joissa on tietokone, ääniohjaus, nettiyhteys ja näyttöruutu. Sellaiset tulevat myyntiin ensi syksynä, vaikka vielä 10 vuotta sitten päälle puettava tietotekniikka ja ns. lisätty todellisuus tuntuivat tieteiskirjojen utopioilta. Teillä nuorilla on väistämättä edessänne uudenlainen maailma ja toimintatapa, jossa tienhaaraan tullessa silmien eteen piirtyy risteyksen lisäksi lasien näytöllä kartta ja tienviitat. Kotona jääkaappia katsoessa lasien näytölle piirtyy tieto siitä, onko edessä ruuanlaittoa, ravintolaan lähtö vai pankkisaldon puuttuessa joku luovempi ratkaisu mahan täyttämiseen. Älypuhelimet ja tabletit ovat siis todennäköisesti vain alustava välivaihe kohti jotain, jossa ihmisen harkinta ja äly liittyvät joustavasti teknisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat uudenlaisia tapoja toimia yksin ja yhdessä. Tästä kehityksestä voi olla montaa mieltä - pitää tai inhota - mutta realismia lienee se, että suunta ei tule kääntymään erikä vauhti hidastumaan.

Työn maailmassa

 tehtaat ovat jo lähteneet Kiinaan ja insinöörityö on seuraamassa perässä. Design ja kulttuuri odottavat vuoroaan eikä edes pieni kielialueemme kovin pitkään suojaa meita tällaisenkin työn valumiselta pois. Meidän - eli teidän - on siis oltava entistä parempia, toimittava yhdessä ja löydettävä keinoja pärjätä maailmassa, jossa työ seuraa rahaa, joka liikkuu sekuntin tuhannesosissa maailman kolkasta toiseen. Valtioiden rajat eivät niitä pidättele. On keksittävä uusia tapoja toimia, tehdä työtä ja tuottaa, osana koko maailman kokoiseksi lajentunutta kylää. Haaste on siinä, että Suomessa emme ole vielä oikein löytäneet paikkaamme tässä uudessa maailmassa.

Miltä maailma siis näyttää tänään ja miltä sen tulevaisuus?

Minusta maailma näyttää kauniilta ja toiveikkaalta. Ihmiskunta on edennyt huimin, yhä pidentyvin askelin ja kehittänyt myös uusia ongelmia. Mutta onko joku syy ajatella, että kehitys nyt pysähtyisi ja ongelmia ei ratkaistaisi? Ei ole - uskon, että te nuoret ja teidän jälkeenne tulevat ratkaisette nykyiset ja tulevat ongelmat paremmin kuin osaamme edes arvata.

Meillä ei ole teille tarjolla valmista maailmaa,

mutta oletteko te sellaista pyytäneetkään? Teille on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin mahdollisuuksia kasvaa omaan täyteen mittaanne, löytää omat lahjanne, sitoutua toimimaan yhdessä, löytää tärkeitä asioita, joiden puolesta koette velvollisuutta ja koette tekevänne jotain tärkeää. Olevanne osa jotain itseä suurempaa, suurta kertomusta, joka alkoi ennen ja jatkuu jälkeenne.

Paikalla on myös toisenlaisia juhlan päähenkilöitä. 

Kappale koulun pitkää ja hienoa historiaa on läsnä riemuylioppilaidemme myötä. Itse olen syntynyt suurin piirtein heidän ylioppilasjuhliensa aikakaudella, joten en voi väittää siitä juuri muistavani. Vaikka tekninen maailma ja elintaso olivat toiset, moni asia lienee kuitenkin samoin kuin tuolloin. Noihin aikoihin oli koettu toinen ajanjakso, jolloin yhteiseen hiileen puhaltaminen oli ainoa keino selviytyä. Riemuylioppilaiden ikäluokka rakensi suomalaisen hyvinvoinnin ja nyt teiltä nuorilta tarvitaan uudenlaista otetta kaikkien yhteisen hyvän säilyttämiseen ja lisäämiseen.

Hyvät ylioppilaskokelaat

Teillä on tarjolla maailma, jollaista ei edes muutama vuosi sitten kukaan osannut ennustaa. Me emme osaa ennustaa millainen maailma on 2020 saati 2050. Maailman haasteet ovat suuret, mutta ennenkaikkea sen mahdollisuudet ovat valtavat. Valmiita polkuja äidiltä tyttärelle ei ole enää olemassa, joten maailma edellyttää uudenlaisia taitoja. Teiltä edellytetään itsetuntemusta, itseohjautuvuutta, sosiaalista tietoisuutta ja ihmissuhdetaitoja sekä vastuullista päätöksentekoa. Teiltä yksinkertaisesti edellytetään enemmän kuin meiltä aiemmilta sukupolvilta, mutta teille myös tarjotaan paljon vastineeksi. Olen vakuuttunut, että te vastaatte tähän haasteeseen ilolla ja antaumuksella.

Ylioppilaaksijulistaminen 

Jaan nyt ylioppilastutkintotodistukset sekä lukion päättötodistukset. Kutsun ryhmänohjaajat Arttu Lehtosen ja Jyrki Leppäniemen jakamaan ylioppilaslakit.
>Lakkien jako>
Seuraa ylioppilaaksi julistaminen. Pyydän kokelaita nousemaan ylös.

Koska olette suorittaneet hyväksytysti lukion oppimäärään kuuluvat opinnot ja läpäisseet niihin perustuvat ylioppilastutkinnon kokeet, olette suorittaneet koko ylioppilastutkinnon. Merkiksi siitä saatte oikeuden kantaa ylioppilaslakkia. Ylioppilastutkintolautakunnan antamalla valtuutuksella julistan teidät ylioppilaiksi. Pankaa ylioppilaslakki päähänne.

Hyvät ylioppilaat!

Nyt kun tiemme ovat eroamassa, haluan kiittää teitä koko ikäluokkaa yhteistyön vuosista ja erinomaisista opiskelutuloksista omasta ja koko koulun puolesta. Toivotan teille, hyvät ylioppilaat, parhainta onnea ja menestystä elämässänne.

Onnittelemme uusia ylioppilaita nousemalla seisaalleen ja laulamalla yhteisesti perinteisen ylioppilaslaulun Gaudeamus igitur.

- ja puheen ulkopuiolelta:

Kaikille oikein hyvää kesää :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti